AI-selain­sodat – seuraava kisa käynnistymässä tekoälyrintamalla

Verkkoselainten välillä on käynnistymässä uudenlainen kilpavarustelu – tällä kertaa aseena on tekoäly. Suuret teknologiafirmat ja tekoäly-startupit näkevät selaimen seuraavana kohteena, johon tekoäly kannattaa tuoda. Ilmiöstä puhutaan jo jopa “AI-selainsotina”, sillä tekoälyn integrointi on merkittävästi ravistellut selainmarkkinoiden kilpailuasetelmia.

Tekoälystä on tullut lyhyessä ajassa kuumin trendi teknologia-alalla, kiitos erityisesti OpenAI:n ChatGPT-chatbotin huiman suosion. Selaimen nähdään olevan looginen seuraava askel: selaimessa tekoäly voi kulkea mukana kaikessa netin käytössä ilman erillisiä sovelluksia. Yritykset eivät halua jäädä kilpailijoiden jalkoihin tässä uudessa kisassa.

On havaittu, että integroimalla generatiivisen tekoälyn selaimeen voidaan erottua edukseen ja jopa vallata markkinaosuutta jättiläisiltä – kuten Microsoftin Edge onnistui tekemään. Samalla kyse on strategiasta sitouttaa käyttäjät entistä tiukemmin omaan ekosysteemiin ja kerätä arvokasta dataa.

Mitä AI-selaimet ovat ja mitä ne mahdollistavat?

AI-selaimella tarkoitetaan verkkoselainta, joka on varustettu sisäänrakennetuilla tekoälyominaisuuksilla, tyypillisesti suuren kielimallin (kuten GPT-4 tai vastaavan) ohjaamalla avustajalla.

Käytännössä AI-selain toimii kuten tavallinen selain, mutta sen kyljessä on henkilökohtainen tekoälyassistentti. Tämä avustaja voi auttaa käyttäjää monin tavoin: se osaa esimerkiksi vastata kysymyksiin luonnollisella kielellä, tiivistää pitkiä artikkeleita muutamaan pääpointtiin, ehdottaa lisätietoja tai vaikkapa auttaa kirjoittamaan sähköpostiluonnoksia suoraan selaimessa.

AI-selain kykenee tuottamaan sisältöä ja ymmärtämään kontekstia. Se voi luoda tekstiä pyynnöstä (esim. artikkelin yhteenveto tai sosiaalisen median päivitys) ja jopa kuvia, mikäli selaimeen on integroitu kuvaa generoiva malli.

AI-selainten ehkä mullistavin mahdollisuus on muuttaa tapa, jolla nettiä selataan.

Perinteisesti käyttäjä hakee tietoa hakukoneella ja klikkailee lukuisia sivuja; tekoälyavustajan avulla selain voikin tarjota vastauksia ja tietoa suoraan keskustelun muodossa.

Tekoäly kykenee myös autonomisiin toimiin käyttäjän puolesta: se voisi esimerkiksi varata ravintolapöydän tai täyttää lomakkeen nettipalvelussa antamiesi ohjeiden perusteella.

Tällainen “agenttimainen” selainavustaja hoitaa tehtäviä taustalla käyttäjän puolesta. Jo nyt eräät AI-selaimet pystyvät suorittamaan monivaiheisia hakuja ja toimintoketjuja itsenäisesti – esimerkiksi tekoälyhakukone Perplexityn uunituore Comet-selain osaa käydä verkkosivuilla ja klikata painikkeita käyttäjän puolesta tavoitteensa saavuttamiseksi.

Tavalliselle netinkäyttäjälle AI-selaimet lupaavat helpottaa arkea verkossa.

Pitkien uutisjuttujen tai raporttien lukeminen nopeutuu, kun selaimeen voi pyytää tiivistelmän sisällöstä parilla klikkauksella. Moni käyttää chatboteja kysyäkseen tietoa tai neuvoja – AI-selaimessa tämä on saumattomasti integroituna: voit vaikkapa selatessasi tuotevertailua kysyä selaimen tekoälyltä lisäselvennystä tai vertailun tiivistystä.

Selaimen AI voi myös auttaa tuottamaan tekstiä, esimerkiksi vastaamaan sähköpostiin kohteliaasti tai kääntämään tekstin vieraalle kielelle. Kaikki tämä tapahtuu siellä, missä muutenkin vietämme suuren osan ajastamme – selaimessa – ilman, että tarvitsisi vaihtaa sovelluksesta toiseen.

Ei siis ihme, että kehittäjät uskovat tämän olevan seuraava suuri harppaus: erään uuden AI-selaimen tekijät menevät jopa niin pitkälle, että ennustavat perinteisten selainten kuolevan ja korvautuvan kokonaan uudenlaisella tekoälykeskeisellä selainkokemuksella.

Ketkä kilpailevat AI-selainten herruudesta?

Tällä hetkellä markkinoilla on useita toimijoita – niin teknologiajättejä kuin pienempiä startupeja – jotka ovat tuoneet tai tuomassa omat visionsa AI-selaimesta käyttäjien ulottuville. Alla esitellään keskeiset kilpailijat ja heidän ratkaisunsa.

Microsoft: Edge ja Bing Chat (Copilot) integroitu

Microsoft on ottanut varaslähdön AI-selainkisaan integroimalla Bing Chat -tekoälynsä tiiviisti Edge-selaimeen jo alkuvuodesta 2023. Edgen työkalupalkista löytyy Copilot-ikoni, jota klikkaamalla avautuu sivupalkkiin keskusteleva tekoälyavustaja. Tämä avustaja pohjautuu OpenAI:n GPT-4:ään (Bing-versiona) ja pystyy keskustelemaan käyttäjän kanssa vapaasti sekä hyödyntämään käsillä olevaa verkkosivua kontekstina.

Esimerkiksi käyttäjä voi selatessaan artikkelia kysyä Copilotilta yhteenvedon sisällöstä tai selityksen jostain sivulla mainitusta käsitteestä.

Microsoft on laajentanut Edgen tekoälyominaisuuksia jatkuvasti: Copilot osaa nykyään analysoida myös sivulla näkyviä kuvia (ominaisuus nimeltä Copilot Vision antaa tekoälylle pääsyn nykyiseen sivunäkymään). Lisäksi Microsoft kokeilee uutta Copilot-tilaa Edgen aloitusvälilehdellä, jossa perinteinen hakukenttä korvataan suoraan tekoälyavustajan kehotteella. Tämä tarkoittaa, että käyttäjä voi tehdä hakuja tai esittää kysymyksiä suoraan tekoälylle ilman erillistä Bing-sivua.

Mielenkiintoista kyllä, Edge alkaa hyödyntää myös käyttäjän selaushistoriaa ja mieltymyksiä vastauksissaan (“Context Clues” -toiminto) – toki tämä on toistaiseksi kokeellinen ja vapaaehtoinen ominaisuus.

Microsoftin strategia on selvä: tarjoamalla Windows-ekosysteemiin saumattomasti kytkeytyvän tekoälykkään selaimen se pyrkii pitämään käyttäjät omalla alustallaan. Tähän mennessä taktiikka on toiminut, sillä Edgen markkinaosuus on kasvanut ja selain on noussut Safari ohi toiseksi suosituimmaksi – nousu ajoittuu samoihin aikoihin kun Edgen tekoälyuudistukset (Copilot) julkistettiin.

Google: Chrome ja tuleva Gemini-avustaja

Googlen Chrome on maailman käytetyin selain, mutta yllättäen Google on ollut hidas lisäämään siihen generatiivista tekoälyä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

Google esitteli vuoden 2025 I/O-tapahtumassaan suunnitelman tuoda oma kehittynyt Gemini-tekoälymallinsa osaksi Chromea. Lähitulevaisuudessa Chromen otsikkopalkkiin ilmestyy Gemini-kuvake, jota napsauttamalla käyttäjä saa esiin yhteenvedon nykyisestä verkkosivusta tai voi esittää kysymyksiä siitä.

Käytännössä Google rakentaa Chromeen hyvin samanlaista toimintoa kuin mitä Edge tarjoaa Copilotilla – Chromeen saa rinnalleen keskustelulaatikon, jossa voi tekstiä kirjoittamalla tai ääneen puhumalla (Gemini Live) kysyä sivuun liittyviä asioita.

Aluksi ominaisuus tarjoaa perustoiminnot (sivun tiivistys ja Q&A), mutta Google vihjaa jo tulevasta: Gemini tulee jatkossa hyödyntämään tietoa laajemmin esimerkiksi kaikista auki olevista välilehdistä yhdistäen niistäkin tietoja tarpeen mukaan. Alla esitelty Dia-selain toimii jo tällä tavoin.

Lisäksi työn alla on Agent Mode – tila, jossa tekoäly voi suorittaa monimutkaisempia tehtäviä verkossa itsenäisesti, esimerkiksi etsiä vuokra-asuntoja annetuin kriteerein ja selata hakutuloksia puolestasi.

Jo nyt Chromeen on tuotu yksittäisiä generatiivisia toimintoja: esimerkiksi kokeellinen SGE while browsing -ominaisuus osaa luoda automaattisia “pääpointit” -tiivistelmiä artikkelista, jota käyttäjä lukee. Nämä toiminnot ovat toistaiseksi opt-in-periaatteella (vaativat erillisestä hakulaboratoriosta aktivoimisen), mutta ne ennakoivat sitä suuntaa, johon Chrome on menossa.

On selvää, ettei Google aio luopua ykkösaseman tuomista eduista: Chrome on liian tärkeä Googlelle, jotta kilpailijat saisivat etulyöntiaseman tekoälyssä.

Opera: Aria-avustaja ja agenttiselailun kokeilut

Opera-selain on pitkään ollut vaihtoehtokäyttäjien suosiossa, ja nyt Opera on profiloinut itsensä AI-selainkilpailuun tosissaan. Jo alkuvuonna 2023 Opera lisäsi selaimeensa ChatGPT-pohjaisen sivupalkin, ja pian sen jälkeen se julkisti oman Aria-nimisen tekoälyavustajansa.

Aria on erikoislaatuinen siinä mielessä, että Opera on liittoutunut Googlen kanssa: alun perin Aria hyödynsi OpenAI:n ChatGPT:tä, mutta sittemmin Opera siirtyi käyttämään Googlen teknologiaa.

Toukokuussa 2024 Opera ilmoitti, että Aria saa Google Gemini -mallin taustalleen tuottamaan parempia vastauksia (sekä Googlen uusimman Imagen2-mallin kuvagenerointiin). Käytännössä Opera tarjoaa nyt käyttäjilleen saman tason tekoälyä kuin mitä Googlen omat palvelut – yhtiön mukaan Gemini-pohjainen Aria yltää jo lähes GPT-4:n tasolle vastauksissa.

Aria on integroitu Operaan ilmaisena assistenttina, joka ymmärtää kysymyksiä myös ajantasaisesta verkkosisällöstä (Aria on yhdistetty reaaliaikaiseen verkkoon toisin kuin esim. perus-ChatGPT). Opera tarjoaa edelleen myös suoran ChatGPT-napin sivupalkissa niille, jotka haluavat käyttää OpenAI:n chatbottia – käyttäjä voi vapaasti valita kumpaa tekoälyä hyödyntää.

Opera ei tyydy vain chattiavustajaan, vaan kokeilee rohkeasti myös agenttimaista selaamista. Äskettäin Opera julkaisi päivitetyn version konseptuaalisesta Opera Neon -selaimestaan, johon on upotettu paikallinen tekoäly.

Opera visioi tilannetta, jossa selaimeen voi antaa laajemman tehtävän (kuten tuotteen hintavertailu tai matkan etsiminen) ja selain itse suorittaa tarvittavat haut ja vertailut taustalla. Oleellista on, että Neon tekee tämän lokaalisti käyttäjän koneella pyörivällä tekoälyllä, eli dataa ei lähetetä ulkoisille pilvipalvelimille. Tällä Opera pyrkii erottautumaan käyttäjien yksityisyydellä: herkkiä selailutietoja ei vuoda mihinkään pilveen. Neonin lähestymistapa muistuttaa The Browser Companyn Arc/Dia-vision (josta lisää alla) sekä Googlen suunnittelemaa agenttitilaa – ideana on antaa selaimen hoitaa enemmän jalkatyötä käyttäjän puolesta.

Vaikka Opera ei ole markkinaosuuksissa jättiläinen, sen liike Googlen kumppaniksi tekoälyssä on huomionarvoinen: käyttäjälle Opera + Aria tarjoaa vaihtoehdon Microsoftin/OpenAI:n vetämälle linjalle ja houkuttelee niitä, jotka haluavat Googlen huippumallit ilman Chromea. Opera itse markkinoi selaintaan nyt “tekoälyn tehostamana” selaimena, joka parantaa ja mukauttaa netinkäyttöä käyttäjän tarpeisiin.

Brave: Leo-avustaja ja käyttäjän valinnanvapaus

Yksityisyydestä ja avoimesta webistä tunnettu Brave-selain on myös hypännyt AI-junaan omalla tyylillään. Brave integroi vuonna 2023 hakukoneeseensa tekoälypohjaisen tiivistelmätoiminnon (Brave Summarizer), ja vuoden 2024 alussa se esitteli oman selaimeen leivotun tekoälyavustajansa nimeltä Leo.

Leo asettuu Brave-selaimen käyttöliittymään valmiiksi, ja sen avulla käyttäjä voi kysyä kysymyksiä, pyytää sivujen yhteenvedoja tai generoida uutta sisältöä chat-tyyliin.

Leo pohjautuu yhdistelmään suuria kielimalleja – mukana on esimerkiksi avoimia tai ulkopuolisia malleja kuten Mistral 7B, Anthropicin Claude Instant sekä Meta AI:n Llama 2 13B. Brave operoi näitä malleja omilla palvelimillaan, mikä tarkoittaa, että käyttäjän kyselyt eivät lähde suoraan kolmannen osapuolen (kuten OpenAI:n tai Googlen) pilveen, vaan Brave kontrolloi datan kulkua.

Yhtiö korostaa, ettei käyttäjien keskusteluja Leolle tallenneta tai käytetä mallien opettamiseen. Tämä lähestymistapa miellyttää erityisesti yksityisyydestä tarkkoja käyttäjiä.

Brave tarjoaa myös joustavuutta: selain antaa mahdollisuuden valita useista tekoälymoottoreista tai jopa tuoda oman mallin käytettäväksi. Käytännössä edistyneet käyttäjät voivat liittää Braveen itse hostaamansa tekoälyn tai suosia haluamaansa pilvimallia, mikä on ainutlaatuinen ominaisuus verrattuna kilpaileviin selaimiin.

Brave siis uskoo avoimuuteen – sen sijaan että pakotettaisiin jokin tietty assistentti, käyttäjä voi hyödyntää haluamaansa. Brave Leo on toistaiseksi tekstipohjainen avustaja (se ei vielä generoi kuvia), mutta se kehittyy jatkuvasti. Braven kohdalla tekoäly on luonteva jatke selaimen perusfilosofialle: käyttäjän kontrolli ja yksityisyys pysyvät keskiössä myös AI-ajassa.

Mozilla Firefox: neutraali alusta eri tekoälyille

Firefox ei ole lähtenyt luomaan omaa tekoälymalliaan, mutta sekään ei ole täysin sivussa AI-trendistä. Mozilla on lisännyt Firefoxiin kokeellisen tekoälychat-sivupalkin, joka toimii eräänlaisena neutraalina käyttöliittymänä eri AI-palveluille.

Käyttäjä voi valita, kenen chatbotin haluaa selaimessaan käyttää – tarjolla on esimerkiksi valmiita integraatioita OpenAI:n ChatGPT:hen tai Anthropicin Claudeen. Toisin sanoen Firefox ulkoistaa tekoälyn valinnan käyttäjälle itselleen sen sijaan, että rakentaisi selaimeen yhden lukitun tekoälyavustajan.

Tämä linja sopii Mozillan avoimen lähdekoodin henkeen ja tarjoaa vaihtoehdon niille, jotka eivät halua vaihtaa selainta mutta haluavat silti tekoälynpalvelut käyttöön. Firefoxin ratkaisu on joustava mutta toistaiseksi melko yksinkertainen – se ei ole niin syvälle integroitu kuin Edgen Copilot tai Operan Aria, vaan enemmänkin lisäosa, joka pitää eri tekoälyt käden ulottuvilla.

OpenAI: ChatGPT:n tekijän oma selain tulossa

Ehkäpä suurin yllätys selainrintamalla on OpenAI, yritys jonka ChatGPT juuri alun perin käynnisti koko generatiivisen tekoälyn buumin. Tuoreiden tietojen mukaan OpenAI on julkaisemassa oman AI-selaimensa haastamaan Chromea. Selaimen odotetaan tulevan saataville muutaman viikon kuluessa (tieto kesältä 2025).

OpenAI:n selain rakentuu Chromium-pohjalle, eli käyttöliittymä ja perustoiminnallisuudet lienevät tuttuja (Chromium on sama avoin projekti, jonka päälle Chrome, Edge, Opera ym. on rakennettu).

Se mikä tulee olemaan erilaista, on syvä integraatio ChatGPT-tyyliseen käyttöliittymään. Lähteiden mukaan OpenAI-selaimen idea on pitää käyttäjä mahdollisimman paljon chatbotin parissa perinteisen klikkailun sijaan.

Selainikkunassa olisi siis natiivisti ChatGPT:n kaltainen chat-ruutu, jolle voi esittää kysymyksiä ja tehtäviä niin, että se hoitaa verkkoselailun taustalla tarpeen mukaan. OpenAI on vihjannut, että se aikoo tuoda myös kehittyneitä tekoälyagentteja selaimeensa – OpenAI:lla on kehitteillä mm. “Operator”-agentti, joka voitaisiin upottaa selaimeen toteuttamaan monivaiheisia toimia automaattisesti.

Esimerkiksi käyttäjä voisi käskeä selainta “etsi edullisin lento ensi kuulle ja tee varaus”, ja agentti huolehtisi sivustolta toiselle siirtymisen ja lomakkeiden täytön.

Tämä on kunnianhimoinen tavoite, mutta OpenAI:lla on valttikorttina valtava käyttäjäkunta: ChatGPT:llä on arviolta 500 miljoonaa aktiivista käyttäjää viikossa. Jos edes merkittävä osa heistä ottaa OpenAI-selaimen käyttöön, uudesta tulokkaasta tulisi välittömästi yksi maailman suurimmista selaimista.

OpenAI myös havittelee Chromea hallitsevaa käyttäjädataa itselleen – selaimen kautta se saisi suoran ikkunan käyttäjien netinkäyttöön, mikä on kriittistä esimerkiksi personoitujen palveluiden ja potentiaalisten mainosrahojen kannalta. Aika näyttää, pystyykö OpenAI tosissaan haastamaan Chromen dominoinnin, mutta jo pelkkä ilmoitus omasta selaimesta kuvastaa, miten kuumana AI-selainkilpa käy.

Perplexity Comet – agenttimainen AI-selain

Perplexity on tällä viikolla lanseerannut Comet-selaimen, joka yhdistää hakukoneensa ja tekoälyavustajansa tiiviiksi osaksi netinkäyttöä. Se toimii Chromium-pohjalla, on saatavilla Windowsille ja Macille ja integroi Perplexityn AI-searchin oletushakukoneena.

Comet on kehitetty tarkoituksella haastamaan Chrome ja Edge AI-kapeilussa, ja sen taustalla seisovat Nvidia, Jeff Bezos ja SoftBank.

Ominaisuudet kuluttajalle

• Tekoälyavustaja sivupalkissa pystyy tiivistämään tuikitietoja, vastaamaan kysymyksiin sekä suorittamaan agenttitoimintoja: esimerkiksi varaamaan hotellin, lähettämään sähköposteja, hallitsemaan välilehtiä tai tekemään ostoksia puolestasi .

• Säilyttää yksityisyyden: käyttäjätietoja tallennetaan paikallisesti eikä niitä käytetä mallin kouluttamiseen .

• Laajennukset & kirjanmerkit tuodaan helposti Cometiin yhdellä klikkauksella .

Käytettävyys ja erot

Comet uppoutuu syvälle ihmisen nettikäyttöön. Se ei ainoastaan vastaa, vaan toimii puolestasi: osaa siirtyä sivulta toiselle ja suorittaa monivaiheisia tehtäviä. Se yhdistää perinteisen chat-asiantuntijan ja agenttimittaisen autonomia selailukokemuksen – hyvin saman linjassa OpenAI:n ja Opera Neonin visioiden kanssa .

Tällä hetkellä Comet on saatavilla vain korkeahintaisella Perplexity Max -tilauksella (200 USD/kk), ja laajempi julkistus tapahtuu kutsusta kesän aikana.

Näin yritys pyrkii varmistamaan ennätystason kontrollin ennen massaluokan lanseerausta.

The Browser Company Dia – AI sulautettuna selaimen keskelle

The Browser Company – tunnettu Arc-selaimestaan – on nyt lanseerannut Diaja, AI-first-selaimen beetan, joka panostaa tekoälyyn kaikessa mitä selaimessa teet. Dia ei vain sisällä chat-palkkia, vaan tekoälyllä askarrellaan suoraan välilehtien keskellä.

Käytännön toiminnot

• Chat pärjää välilehtien kanssa: Dia analysoi aktiivisia ja muita avoinna olevia välilehtiä, selaushistoriaa ja käyttäjätilauksia auttaakseen ymmärtämään kontekstia diabrowser.com.

• Tehtäväautomaatio: voi auttaa kirjoittamaan tekstiä, selittämään sisältöä, hakemaan tietoa, tekemään ostoksia tai laatimaan tehtävälistoja .

• Personalisointi: Dia mukautuu käyttäjän tyylin mukaan, esimerkiksi kirjoitustapaan tai oppimistapaan .

• Yksityisyys: joustava ja salaustekniikka sekä selailulokien rajoitettu säilytys .

Avoimuus ja ekosysteemi

Dia on Chromium-pohjainen ja sisältää yksinkertaisen käyttöliittymän: välilehdet horisontaalisina, chat suoraan osoiterivillä . Se jakaa Arc:n some-elementit – kuten visuaaliset välilehtikonseptit – mutta keskittyy puhtaasti tekoälytehostettuun käyttöön. Taustalla on selkeä visio: yhdistää voima (AI-agentit) ja selkeys . Dia on tällä hetkellä beta-versiossa, saatavilla Macille (M1+), kutsupohjaisesti .

On myös mainittava, että Apple ei ole (ainakaan vielä) tuonut generatiivista tekoälyä Safari-selaimeensa. Apple on kyllä tutkinut omaa tekoälyään taustalla, mutta julkisia tekoälytoimintoja Safarissa tai iOS/macOS -järjestelmissä ei ole nähty siihen malliin kuin kilpailijoilla.

Tilanne saattaa muuttua, jos paine kasvaa – Applen WWDC 2023–2024 -tilaisuuksissa AI oli yllättävänkin pienessä roolissa, mutta huhut Applen LLM-projekteista (lempinimeltään “Apple GPT”) pyörivät. Ainakin toistaiseksi Applen linja on pitäytyä perinteisissä vahvuuksissaan (yksityisyys, laite-ekosysteemi) ja antaa muiden juosta AI-trendin eturintamassa. Tämä tekee Safarista hieman poikkeuksen muuten tekoälyä kaikkialle ujuttavien kilpailijoiden joukossa.

Miten AI-selaimet eroavat toisistaan?

Vaikka kaikki yllä kuvatut kilpailijat hyödyntävät tekoälyä selaimessa, niiden lähestymistavoissa on huomattavia eroja.