3 235 johtajaa. 24 maata. Kuusi toimialaa. Yksi yhteinen viesti: tekoäly siirtyy kokeiluista tuotantoon, mutta valtaosa organisaatioista ei ole siihen valmis.

Deloitten tuore State of AI in the Enterprise -raportti piirtää kuvan maailmasta, jossa tekoälyn lupaus on todellinen, mutta sen lunastaminen vaatii paljon enemmän kuin työkalujen käyttöönottoa.

Tässä analyysissa käyn läpi raportin tärkeimmät löydökset ja peilaan niitä suomalaisten yritysten tilanteeseen. Jokainen osio päättyy konkreettiseen ehdotukseen siitä, mitä suomalaisen johdon kannattaa tehdä. 👇

Deloitten vuotuinen State of AI in the Enterprise -tutkimus on yksi kattavimmista globaaleista kartoituksista tekoälyn yritystilasta. Vuoden 2026 raportti perustuu kyselyyn, johon vastasi 3 235 johtajaa (C-suite, johtaja- ja VP-taso) kuudelta toimialalta: kuluttajatuotteet, energia ja teollisuus, finanssipalvelut, terveydenhuolto, teknologia ja media sekä julkinen sektori. Kysely toteutettiin elo-syyskuussa 2025 ja sitä täydennettiin 15 syvähaastattelulla.

Miksi tämä on relevantti Suomelle? Tilastokeskuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisyrityksistä käytti tekoälyä keväällä 2025. Suomi on Eurostatin 2025-datan mukaan EU:n toiseksi aktiivisin tekoälyn käyttäjämaa heti Tanskan jälkeen. Generatiivisen tekoälyn käytössä Suomi on jopa EU:n kärjessä: EIB:n tutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisyrityksistä hyödyntää generatiivista tekoälyä, kun EU:n keskiarvo on 37 prosenttia.

Deloitten tutkimuksen mukaan vain 25 prosenttia vastaajista kertoo organisaationsa siirtäneen yli 40 prosenttia tekoälykokeiluistaan tuotantokäyttöön. Samaan aikaan 54 prosenttia odottaa pääsevänsä tuolle tasolle seuraavan kolmen kuuden kuukauden aikana. Lupausten ja todellisuuden välillä on selvä kuilu.

Raportti nimeää ilmiön osuvasti: "pilot fatigue". Organisaatiot käynnistävät kymmeniä, jopa satoja tekoälypilotteja, mutta niiden skaalaaminen tuotantoon tökkii.

Syy on rakenteellinen. Pilotti pyörii pienellä tiimillä, siistillä datalla ja eristetyssä ympäristössä. Tuotanto vaatii infrastruktuuria, integraatioita, tietoturvatarkistuksia, compliance-prosesseja ja jatkuvaa ylläpitoa.

Suomen tilanne on samansuuntainen. Tilastokeskuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisyrityksistä käyttää tekoälyä, mutta vain 15 prosentilla on dokumentoidut ohjeet ja käytännöt tekoälyn hyödyntämiselle. Kuilu kokeilun ja järjestelmällisen tuotantokäytön välillä on Suomessa yhtä todellinen kuin globaalisti.

Käytännön ehdotus: Valitse organisaatiossanne 2-3 pilottia, joilla on selkeä liiketoimintahyöty, ja keskitä resurssit niiden viemiseen tuotantoon. Lopeta kokeilut, joilla ei ole skaalautumispolkua.

Deloitten raportin myönteinen viesti on selvä: tekoäly tuottaa jo mitattavia hyötyjä. 66 prosenttia vastaajista raportoi saavuttavansa tehokkuus- ja tuottavuushyötyjä. 78 prosenttia johtajista ilmaisee aiempaa vahvempaa luottamusta teknologiaan, ja 84 prosenttia organisaatioista kasvattaa AI-investointejaan.

Mutta tarkempi katsaus paljastaa kolmijaon:

Yli kolmasosa yrityksistä siis käyttää tekoälyä lähinnä olemassa olevan toiminnan tehostamiseen, ilman syvempää muutosta. Samalla 74 prosenttia haluaisi kasvattaa liikevaihtoa tekoälyn avulla, mutta vain 20 prosenttia tekee sitä jo.

Suomessa tilanne näyttää samankaltaiselta. Tekoälyä käytetään pääasiassa käännöksiin, ideointiin, viestintään ja markkinointiin. Harvempi yritys käyttää sitä strategisen liiketoiminnan uudistamiseen.

Käytännön ehdotus: Perusta AI-transformaatiotiimi, jossa on mukana sekä liiketoiminta- että teknologiajohtoa. Tiimin tehtävä ei ole automatisoida olemassa olevia prosesseja, vaan etsiä kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tämä on kenties raportin hälyttävin löydös: 84 prosenttia yrityksistä ei ole uudistanut työnkuvia tekoälyn ympärille. Samaan aikaan 36 prosenttia odottaa, että vähintään 10 prosenttia työtehtävistä automatisoituu vuoden sisällä. Kolmen vuoden aikajänteellä samaa odottaa jo 82 prosenttia.

Organisaatiot siis tietävät, että työ muuttuu. Ne eivät vain tee sen eteen tarpeeksi.

Deloitten mukaan yritysten talent-strategia painottuu kouluttamiseen (53 prosenttia keskittyy yleiseen AI-koulutukseen), mutta vain murto-osa uudistaa varsinaisia rooleja, urapolkuja tai organisaatiorakenteita. Työntekijöiden asenne on enimmäkseen myönteinen: 13 prosenttia on innostuneita ja hakeutuu aktiivisesti tekoälyn käyttäjiksi, 55 prosenttia on avoimia kokeilemaan, 21 prosenttia tekee sen vain pakon edessä ja 4 prosenttia vastustaa aktiivisesti.

Suomessa osaamiskuilu on erityisen ajankohtainen. Suomen Yrittäjien gallupin mukaan 43 prosenttia pk-yrityksistä kokee osaamispuutteen suurimmaksi esteeksi tekoälyn käyttöönotolle. Vain noin joka viides työntekijä on saanut tekoälyyn liittyvää koulutusta työnantajaltaan. Ja vaikka 60 prosentilla työntekijöistä on pääsy tekoälytyökaluihin, alle 60 prosenttia heistä käyttää niitä päivittäisessä työssään.

Agenttinen tekoäly on raportin kuumin teema. Perinteiset chatbotit vastaavat kysymyksiin. Agentit sen sijaan asettavat tavoitteita, suunnittelevat toimenpiteitä, käyttävät työkaluja ja toimivat itsenäisesti.

Deloitten luvut kertovat nopeasta adoptiosta:

Konkreettisia käyttötapauksia on jo: finanssiyhtiö automatisoi kokousmuistiot ja seurantatoimenpiteet, lentoyhtiö hoitaa uudelleenvaraukset ja matkatavaramuutokset agenteilla, valmistaja optimoi tuotekehitystä kilpailevien tavoitteiden (kustannus vs. markkinoilletuloaika) välillä.

Mutta hallinta laahaisi perässä. Vain 21 prosenttia yrityksistä raportoi kypsästä hallintamallista autonomisille agenteille. Tämä on huolestuttavaa, koska agentit eivät vain suosittele toimenpiteitä. Ne toteuttavat niitä: lähettävät viestejä, tekevät ostoksia, muokkaavat järjestelmiä.

Suomessa Microsoft Copilot Cowork tuo agenttitoiminnallisuudet M365-käyttäjille maaliskuusta 2026 alkaen, Anthropicin Claude -mallilla. Organisaatiot, joilla on jo Copilot-lisenssi, saavat pääsyn uusiin ominaisuuksiin. Se tarkoittaa, että agenttien käyttö leviää nopeasti, halusipa johto sitä tai ei.

Deloitten raportti nostaa esiin käsitteen, joka koskettaa suomalaisia yrityksiä suoraan: suvereeni tekoäly (sovereign AI). Kyse on siitä, missä tekoälymallit kehitetään, missä dataa käsitellään ja kenen lainsäädännön alla toimitaan.

Luvut ovat selkeitä:

EMEA-alueella (johon Suomi kuuluu) 32 prosenttia yrityksistä nojaa ulkomaisiin ratkaisuihin suurimmassa osassa AI-infrastruktuuriaan. Se on enemmän kuin Amerikoissa (11 prosenttia), mutta vähemmän kuin Aasiassa.

Suomelle tämä on erityisen ajankohtaista kahdesta syystä. Ensinnäkin EU AI Act astuu täysimääräisesti voimaan 2.8.2026. Korkean riskin AI-sovellukset (rekrytointi, luottopäätökset, terveydenhuollon diagnostiikka) vaativat dokumentaatiota, riskiarviointeja ja läpinäkyvyyttä. Toiseksi suomalaiset yritykset käyttävät pääasiassa amerikkalaisia AI-palveluita (OpenAI, Anthropic, Google), mikä tekee datan sijainnista ja käsittelystä strategisen kysymyksen.

Deloitten raportti ja suomalaiset tilastot piirtävät yhdessä kuvan tilanteesta, jossa mahdollisuus on todellinen, mutta sen lunastaminen vaatii järjestelmällisyyttä. Tässä viisi askelta, jotka kannattaa ottaa tällä kvartaalilla:

1. Lopeta pilottien keräily, aloita skaalaaminen. Valitse 2-3 kokeilua, joissa liiketoimintahyöty on osoitettu, ja keskitä resurssit niiden tuotantoon viemiseen. Pilotit ilman skaalautumispolkua ovat kuluerä.

2. Perusta AI-transformaatiotiimi. Mukaan tarvitaan liiketoimintajohtoa, ei pelkkää IT:tä. Tiimin tehtävä on etsiä uusia ansaintamahdollisuuksia, ei vain tehostaa nykyisiä.

3. Kouluta roolikohtaisesti. Yleinen "tekoäly 101" -luento ei riitä. Myyntitiimi, taloushallinto, asiakaspalvelu ja tuotekehitys tarvitsevat kukin oman koulutuksensa. Nimeä jokaiseen yksikköön AI-vastuuhenkilö.

4. Rakenna agenttien hallintamalli nyt. Microsoft Copilot Cowork tuo agentit miljoonille M365-käyttäjille. Ennen kuin käyttö leviää hallitsemattomasti, organisaatiolla pitää olla selkeät pelisäännöt: mitä agentti saa tehdä, mitä ei, ja kuka kantaa vastuun.

5. Tee EU AI Act -kartoitus. Tunnista korkean riskin AI-käyttötapaukset, dokumentoi ne ja aloita riskiarviointi. Komission ohjeet ovat myöhässä, mutta se ei tarkoita, että yritykset voivat odottaa. Elokuu 2026 tulee nopeasti.

Lähteet: Deloitte, State of AI in the Enterprise 2026, Tilastokeskus: Tekoälyteknologioiden käyttö 2025, EIB: Finland leads Europe in generative AI adoption, Suomen Yrittäjät: Yrittäjägallup tekoälyn käytöstä