Sinulla on luultavasti satoja tiedostoja. Google Drivessa, Notionissa, OneDrivessa, työpöydällä tai puhelimen muistiinpanoissa. Kansioita kansioiden sisällä. Ehkä jopa värikoodattuja.

Ja silti joka viikko etsit samoja asioita uudestaan. Googlaat saman asian, jonka googlasit kuukausi sitten. Kysyt ChatGPT:ltä saman kysymyksen, jonka kysyit viime tiistaina. Avaat taulukon, vilkaiset lukuja ja suljet sen.

Tiedostosi ovat järjestyksessä. Mutta yksikään niistä ei tee mitään puolestasi.

David Ondrej, AI-startup AgentZeron perustaja, julkaisi hiljattain X:ssä ajatuksen, joka tiivistää ongelman osuvasti: suurin osa tiedostoistamme on kuolleita. Ne ovat olemassa, mutta ne eivät palvele meitä millään tavalla ilman aktiivista ihmisen toimintaa.

Tässä oppaassa käyn läpi, mitä kuolleet ja elävät tiedostot tarkoittavat, miksi ero niiden välillä on ratkaiseva ja miten voit aloittaa omien elävien tiedostojesi rakentamisen tänään.

Kuollut tiedosto on mikä tahansa tiedosto, joka ei tee mitään ilman sinua. Se ei tarjoa kontekstia. Sitä ei voi parantaa automaattisesti. Se ei osallistu päätöksentekoon. Se ei yhdisty muihin tiedostoihin tuottaakseen oivalluksia.

Se vain on olemassa. Kerää digitaalista pölyä.

Käytännön esimerkkejä kuolleista tiedostoista:

Jokainen näistä on hyödyllinen vain sillä hetkellä, kun avaat sen ja katsot sitä. Lopun aikaa se makaa kansiossa tekemättä mitään.

Tutkimusten mukaan tietotyöntekijä toistaa saman haun keskimäärin 3-5 kertaa, koska tuloksia ei koskaan tallenneta hyödynnettävässä muodossa.

Tämä on arkipäivää monelle suomalaiselle yrittäjälle. ALV-prosentit, kirjanpidon määräpäivät, sopimuspohjien yksityiskohdat - samat asiat googlattuna joka kvartaali, koska edellisen kerran tulokset katosivat johonkin välilehteen tai keskusteluun.

Elävä data on perustavanlaatuisesti erilainen. Se on tiedosto, joka elää ympäristössä, jossa tekoälyagentti voi:

Ero ei ole tiedostomuodossa. PDF voi olla elävä ja markdown-tiedosto kuollut. Ratkaisevaa on se, missä tiedosto sijaitsee ja mikä pääsee siihen käsiksi.

Yksinkertaisimmillaan:

Kuollut tiedosto = Word-dokumentti kannettavallasi. Se on olemassa, mutta se ei tee mitään.

Elävä tiedosto = Markdown-tiedosto, jonka AI-agenttisi lukee, johon se viittaa ja jota se päivittää - riippumatta siitä, oletko itse paikalla.

Ja tässä on olennainen oivallus: jokainen elävä tiedosto tekee AI-agentistasi pysyvästi älykkäämmän. Ei yhden keskustelun ajaksi, vaan lopullisesti. Tämä on täsmälleen päinvastainen malli kuin ChatGPT, jossa jokainen keskustelu alkaa tyhjästä.

Jos elävien tiedostojen konsepti kuulostaa teoreettiselta, on hyvä tietää, että koodaajat käyttävät niitä jo päivittäin.

Claude Coden CLAUDE.md on elävä tiedosto. Se on projektin juuressa oleva markdown-tiedosto, joka kertoo AI-agentille projektin säännöt, käytännöt ja kontekstin. Agentti lukee sen jokaisen session alussa ja toimii sen mukaan.

Cursorin .cursorrules toimii samalla periaatteella. Kehittäjä kirjoittaa tiedostoon, miten haluaa koodinsa kirjoitettavan, ja AI noudattaa ohjeita automaattisesti.

Nämä ovat yksinkertaisia tekstitiedostoja. Mutta koska ne sijaitsevat paikassa, jossa AI-agentti pääsee niihin käsiksi, ne muuttuvat kuolleista eläväksi. Agentti ei vain lue niitä, vaan se voi myös päivittää niitä oppiessaan uutta projektista.

Sama periaate toimii muillakin aloilla. Yrittäjä voi luoda tiedoston, joka kuvaa yrityksen brändiäänen. Sisällöntuottaja voi tallentaa aiemmat sisällöt ja niiden suorituskyvyn. Myyjä voi dokumentoida asiakasprofiilit ja onnistuneet lähestymistavat.

Kyse ei ole teknologiasta. Kyse on tavasta ajatella tietoa.

Tässä kohdassa useimmat ihmiset jumiutuvat. Elävien tiedostojen rakentaminen vaatii nimittäin taitoa, jota harva on koskaan joutunut harjoittamaan: omien ajatusten sanoittamista.

Mieltymykset. Päätöksentekokriteerit. Työtavat. Tavoitteet. Tavat, joilla haluat asioiden tehtävän.

Kaikki tämä pitää pystyä kirjoittamaan auki selkeästi ja rakenteellisesti.

Useimmat ihmiset eivät ole koskaan joutuneet tekemään tätä. Ei ole ollut syytä kirjoittaa ylös "näin haluan sähköpostini kirjoitettavan" tai "tällä logiikalla arvioin uusia asiakkaita".

Mutta nyt syy on olemassa.

Jos et pysty sanoittamaan sitä, et pysty automatisoimaan sitä.

Henkilö, joka osaa artikuloida ajattelunsa selkeiksi, rakenteellisiksi tiedostoiksi, saa AI-agentin, joka tuntuu itsensä jatkeelta. Henkilö, joka ei osaa, jatkaa samojen peruskysymysten esittämistä ChatGPT:lle ja ihmettelee, miksi tekoäly "ei ole niin hyödyllinen".

Tämä on käytännössä sama taito kuin hyvien kehotteiden kirjoittaminen. Ja kuten kehotteissa, kyse ei ole teknisestä osaamisesta vaan selkeästä ajattelusta.

Hyvä uutinen on, että taitoa voi harjoitella yksinkertaisesti: kirjoittamalla. Ota yksi toistuva työtehtävä ja kirjoita se auki vaihe vaiheelta. Kuvaa, miten teet sen, miksi teet sen tietyllä tavalla ja mitkä ovat yleisimmät virheet. Juuri tästä elävät tiedostot syntyvät.

Ondrej esittää threadissään kärjistyksen, joka ansaitsee tulla sanotuksi ääneen.

Ero ChatGPT:n peruskäyttäjän ja tehokäyttäjän välillä, jolla on rakennettu elävien tiedostojen järjestelmä, ei ole kaksinkertainen. Eikä kymmenkertainen. Se on lähempänä satakertaista, ja kuilu kasvaa joka kuukausi.

Peruskäyttäjä avaa ChatGPT:n, kirjoittaa kysymyksen ja saa vastauksen. Jokainen keskustelu alkaa alusta. Kontekstia ei ole. Historiaa ei ole. Agentti ei tiedä mitään käyttäjästä.

Tehokäyttäjällä on AI-agentti, joka:

Sama teknologia. Täysin eri tulokset. Ainoa ero on se, että toinen on investoinut aikaa elävien tiedostojen rakentamiseen.

Järjestelmän rakentaminen ei vaadi kaiken uusimista kerralla. Aloita kahdesta kansiosta: henkilökohtainen ja työ.

Henkilökohtaiseen kansioon:

Työkansioon:

Käytä markdown-muotoa. Se on yksinkertaisin tiedostomuoto, jonka lähes jokainen AI-työkalu ymmärtää natiivisti.

Ja tässä tärkein sääntö: joka kerta kun teet haun ChatGPT:llä tai Perplexityllä ja saat hyödyllisiä tuloksia, älä anna niiden kuolla keskusteluhistoriaan. Tallenna ne tiedostoksi. Joka kerta kun AI-agenttisi tekee virheen, dokumentoi se. Joka kerta kun ajattelet "kunpa agenttini tietäisi tämän", kirjoita se ylös.

Tämä ei ole kertaluonteinen projekti. Se on jatkuva prosessi, ja jokainen lisäys tekee koko järjestelmästä tehokkaamman.

Tiedostosi joko työskentelevät puolestasi tai ne keräävät pölyä. Välimuotoa ei ole.

Jokainen dokumentti Google Drivessasi, johon AI-agentti ei pääse käsiksi, on kuollut tiedosto. Jokainen oivallus, joka hautautuu ChatGPT-keskusteluhistoriaan, on hukkaan heitettyä tietoa. Jokainen mieltymys, jota et ole kirjoittanut auki, on tehtävä, jota et voi automatisoida.

Siirtymä kuolleista tiedostoista eläviin ei vaadi teknistä osaamista. Se vaatii selkeää ajattelua ja halua kirjoittaa asioita ylös.

Aloita tänään. Valitse yksi toistuva tehtävä ja dokumentoi se. Tallenna seuraavan ChatGPT-haun tulokset tiedostoksi. Kirjoita auki yksi asia, jonka haluat AI:n tietävän sinusta.

Pienet teot. Kertautuva hyöty.

David Ondrejin alkuperäinen "Living Files Theory" -thread: X, 10.2.2026

Jos elävien tiedostojen konsepti kuulostaa teoreettiselta, on hyvä tietää, että koodaajat käyttävät niitä jo päivittäin.

Claude Coden CLAUDE.md on elävä tiedosto. Se on projektin juuressa oleva markdown-tiedosto, joka kertoo AI-agentille projektin säännöt, käytännöt ja kontekstin. Agentti lukee sen jokaisen session alussa ja toimii sen mukaan.

Cursorin .cursorrules toimii samalla periaatteella. Kehittäjä kirjoittaa tiedostoon, miten haluaa koodinsa kirjoitettavan, ja AI noudattaa ohjeita automaattisesti.

Nämä ovat yksinkertaisia tekstitiedostoja. Mutta koska ne sijaitsevat paikassa, jossa AI-agentti pääsee niihin käsiksi, ne muuttuvat kuolleista eläväksi. Agentti ei vain lue niitä, vaan se voi myös päivittää niitä oppiessaan uutta projektista.

Sama periaate toimii muillakin aloilla. Yrittäjä voi luoda tiedoston, joka kuvaa yrityksen brändiäänen. Sisällöntuottaja voi tallentaa aiemmat sisällöt ja niiden suorituskyvyn. Myyjä voi dokumentoida asiakasprofiilit ja onnistuneet lähestymistavat.

Kyse ei ole teknologiasta. Kyse on tavasta ajatella tietoa.

Tässä kohdassa useimmat ihmiset jumiutuvat. Elävien tiedostojen rakentaminen vaatii nimittäin taitoa, jota harva on koskaan joutunut harjoittamaan: omien ajatusten sanoittamista.

Mieltymykset. Päätöksentekokriteerit. Työtavat. Tavoitteet. Tavat, joilla haluat asioiden tehtävän.

Kaikki tämä pitää pystyä kirjoittamaan auki selkeästi ja rakenteellisesti.

Useimmat ihmiset eivät ole koskaan joutuneet tekemään tätä. Ei ole ollut syytä kirjoittaa ylös "näin haluan sähköpostini kirjoitettavan" tai "tällä logiikalla arvioin uusia asiakkaita".

Mutta nyt syy on olemassa.

Jos et pysty sanoittamaan sitä, et pysty automatisoimaan sitä.

Henkilö, joka osaa artikuloida ajattelunsa selkeiksi, rakenteellisiksi tiedostoiksi, saa AI-agentin, joka tuntuu itsensä jatkeelta. Henkilö, joka ei osaa, jatkaa samojen peruskysymysten esittämistä ChatGPT:lle ja ihmettelee, miksi tekoäly "ei ole niin hyödyllinen".

Tämä on käytännössä sama taito kuin hyvien kehotteiden kirjoittaminen. Ja kuten kehotteissa, kyse ei ole teknisestä osaamisesta vaan selkeästä ajattelusta.

Hyvä uutinen on, että taitoa voi harjoitella yksinkertaisesti: kirjoittamalla. Ota yksi toistuva työtehtävä ja kirjoita se auki vaihe vaiheelta. Kuvaa, miten teet sen, miksi teet sen tietyllä tavalla ja mitkä ovat yleisimmät virheet. Juuri tästä elävät tiedostot syntyvät.

Ondrej esittää threadissään kärjistyksen, joka ansaitsee tulla sanotuksi ääneen.

Ero ChatGPT:n peruskäyttäjän ja tehokäyttäjän välillä, jolla on rakennettu elävien tiedostojen järjestelmä, ei ole kaksinkertainen. Eikä kymmenkertainen. Se on lähempänä satakertaista, ja kuilu kasvaa joka kuukausi.

Peruskäyttäjä avaa ChatGPT:n, kirjoittaa kysymyksen ja saa vastauksen. Jokainen keskustelu alkaa alusta. Kontekstia ei ole. Historiaa ei ole. Agentti ei tiedä mitään käyttäjästä.

Tehokäyttäjällä on AI-agentti, joka:

Sama teknologia. Täysin eri tulokset. Ainoa ero on se, että toinen on investoinut aikaa elävien tiedostojen rakentamiseen.

Järjestelmän rakentaminen ei vaadi kaiken uusimista kerralla. Aloita kahdesta kansiosta: henkilökohtainen ja työ.

Henkilökohtaiseen kansioon:

Työkansioon:

Käytä markdown-muotoa. Se on yksinkertaisin tiedostomuoto, jonka lähes jokainen AI-työkalu ymmärtää natiivisti.

Ja tässä tärkein sääntö: joka kerta kun teet haun ChatGPT:llä tai Perplexityllä ja saat hyödyllisiä tuloksia, älä anna niiden kuolla keskusteluhistoriaan. Tallenna ne tiedostoksi. Joka kerta kun AI-agenttisi tekee virheen, dokumentoi se. Joka kerta kun ajattelet "kunpa agenttini tietäisi tämän", kirjoita se ylös.

Tämä ei ole kertaluonteinen projekti. Se on jatkuva prosessi, ja jokainen lisäys tekee koko järjestelmästä tehokkaamman.

Tiedostosi joko työskentelevät puolestasi tai ne keräävät pölyä. Välimuotoa ei ole.

Jokainen dokumentti Google Drivessasi, johon AI-agentti ei pääse käsiksi, on kuollut tiedosto. Jokainen oivallus, joka hautautuu ChatGPT-keskusteluhistoriaan, on hukkaan heitettyä tietoa. Jokainen mieltymys, jota et ole kirjoittanut auki, on tehtävä, jota et voi automatisoida.

Siirtymä kuolleista tiedostoista eläviin ei vaadi teknistä osaamista. Se vaatii selkeää ajattelua ja halua kirjoittaa asioita ylös.

Aloita tänään. Valitse yksi toistuva tehtävä ja dokumentoi se. Tallenna seuraavan ChatGPT-haun tulokset tiedostoksi. Kirjoita auki yksi asia, jonka haluat AI:n tietävän sinusta.

Pienet teot. Kertautuva hyöty.

David Ondrejin alkuperäinen "Living Files Theory" -thread: X, 10.2.2026

AI-Sanomat on suomenkielinen uutiskirje tekoälystä. Tilaa ilmaiseksi.

Tekoäly voi olla voimakas työkalu, ja näiden aloittelijaystävällisten vaihtoehtojen avulla voit hyödyntää sitä omissa projekteissasi – olipa kyseessä sisällöntuotanto, ohjelmointi, markkinointi tai oppiminen.

Jos kaipaat koulutusta tekoäly-työkalujen käyttöön, nappaa tästä sitoumukseton etäkahvitteluaika ja jutellaan tarpeistasi 👇