Työterveyslaitoksen tuore tutkimus paljastaa: yli puolet suomalaisista yrityksistä käyttää jo tekoälyä, mutta vain 17 prosentilla on kirjallinen strategia. Suomi on EU:n kärkimaita käyttöönotossa, mutta strateginen osaaminen laahaa perässä.

Johdanto

Tekoäly on siirtynyt kokeiluvaiheesta arkipäivään suomalaisissa yrityksissä. Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen tuore tutkimus tarjoaa ensimmäisen kattavan kuvan siitä, miten vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset hyödyntävät tekoälyä vuonna 2025.

Tutkimuksen keskeisin havainto on ristiriitainen: yli puolet suomalaisista yrityksistä käyttää jo tekoälyä, mutta vain 17 prosentilla näistä on kirjallinen tekoälystrategia. Tämä aukko teknologian käyttöönoton ja strategisen hallinnan välillä on merkittävä riski yrityksille.

Tutkimus perustuu 1691 yrityksen vastauksiin, jotka kerättiin maalis-heinäkuussa 2025. Vastausprosentti oli 38, mikä on kyselytutkimuksille hyvä taso. Tutkimus toteutettiin osana Euroopan laajuista tiedonkeruuta, joten tulokset ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden kanssa.

Tässä artikkelissa käymme läpi tutkimuksen keskeiset tulokset ja annamme konkreettisia suosituksia yrityksille, jotka haluavat kehittää tekoälyn hyödyntämistään strategisemmaksi. 👇

Tekoälyn käytön nykytila Suomessa

Suomi EU:n kärkimaiden joukossa

Suomalaiset yritykset ovat omaksuneet tekoälyn nopeasti. Tutkimuksen mukaan 51 prosenttia vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä jossakin muodossa. Generatiivista tekoälyä, kuten ChatGPT:tä, Copilotia tai vastaavia työkaluja, käyttää 41 prosenttia yrityksistä.

EU-vertailussa Suomi sijoittuu neljänneksi. Kärkipaikkaa pitää Tanska, jossa tekoälyä käyttää 60 prosenttia yrityksistä. Suomen edellä ovat myös Belgia ja Alankomaat. EU:n keskiarvo on huomattavasti alhaisempi, noin 13 prosenttia.

Suuret yritykset edellä

Yrityksen koko vaikuttaa merkittävästi tekoälyn käyttöön. Erot ovat huomattavia:

Suurista palveluyrityksistä tekoälyä käyttää jo 84 prosenttia, kun pienistä tuotannollisista yrityksistä vain kolmasosa. Ero on lähes kolminkertainen.

Palveluyritykset vs. tuotannolliset

Palveluyritykset ovat edellä kaikissa kokoluokissa. Tämä selittyy osittain sillä, että tekoälyn nykyiset vahvuudet - tekstin tuottaminen, asiakaspalvelu, data-analyysi - sopivat erityisen hyvin palvelualojen tarpeisiin.

Digitalisaation pohja kunnossa

Positiivista on, että 69 prosenttia yrityksistä on digitalisaation suhteen vähintään "aktiivisia seuraajia". Tämä tarkoittaa, että yrityksillä on perusvalmius ottaa käyttöön uusia teknologioita. Digitalisaation edelläkävijöiksi itsensä luokittelee 12 prosenttia yrityksistä.

Mihin tekoälyä käytetään?

Viisi yleisintä käyttötarkoitusta

Tutkimus paljastaa selkeän kuvan siitä, mihin yritykset tekoälyä käyttävät. Viisi yleisintä käyttötarkoitusta ovat:

1. Myynti, markkinointi ja viestintä - 69 %

2. Asiakaspalvelu ja asiakastyytyväisyys - 53 %

3. Tuotteiden tai palvelujen kehittäminen - 52 %

4. Tuotanto- tai palveluprosessit - 52 %

5. Johtaminen ja päätöksenteko - 40 %

Markkinoinnin ja viestinnän ylivoimainen johtoasema ei ole yllättävä. Generatiivinen tekoäly on erityisen vahva tekstin, kuvien ja sisältöjen tuottamisessa. Lisäksi markkinointi on tyypillisesti alue, jossa uusia työkaluja voidaan kokeilla suhteellisen matalalla riskillä.

Harvinaisemmat käyttötarkoitukset

Mielenkiintoista on, mihin tekoälyä ei vielä käytetä laajasti:

• Rekrytointi - vain 16 %

• Työsuoritusten seuranta - 11 %

• Henkilöstön arviointi - 6 %

Nämä niin sanotun algoritmisen johtamisen osa-alueet ovat selvästi harvinaisempia. Syitä on useita:

Miksi markkinointi dominoi?

Markkinoinnin ja viestinnän johtoasema selittyy useilla tekijöillä:

• Matala kynnys aloittaa: Tekstin tuottaminen ChatGPT:llä tai kuvien luominen Midjourneylla ei vaadi suuria investointeja

• Nopeat tulokset: Hyödyt näkyvät välittömästi tehostuneena sisällöntuotantona

• Vähäiset riskit: Virheet markkinointisisällöissä ovat harvoin kriittisiä

• Henkilöstön innostus: Markkinointi- ja viestintäammattilaiset ovat usein innokkaita kokeilemaan uusia työkaluja

Tekoälystrategian puute - merkittävä haaste

Vain joka kuudes on valmistautunut

Tutkimuksen huolestuttavin löydös koskee tekoälystrategioita: vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on kirjallinen tekoälystrategia tai -ohjeistus.

Tilanne vaihtelee yrityksen koon mukaan:

Edes suurista yrityksistä vain alle puolella on kirjallinen strategia, vaikka tekoälyä käyttää jo 84 prosenttia niistä.

Mitä strategian puute tarkoittaa käytännössä?

Kun yritys käyttää tekoälyä ilman selkeää strategiaa, seuraukset voivat olla moninaiset:

Strategia yleistyy käyttötarkoitusten myötä

Tutkimus paljastaa kiinnostavan yhteyden: mitä useampaan tarkoitukseen yritys tekoälyä käyttää, sitä todennäköisemmin sillä on myös strategia.

Tämä viittaa siihen, että strategia syntyy usein vasta kun tekoälyn käyttö laajenee ja monimutkaistuu. Parempi lähestymistapa olisi kuitenkin laatia strategia jo ennen laajamittaista käyttöönottoa.

Generatiivinen tekoäly: kokeilu- vai hyödyntämisvaihe?

Kokeiluja kannustetaan

Generatiivinen tekoäly, erityisesti suuret kielimallit kuten ChatGPT, Copilot ja Claude, on saanut yrityksissä innostuneen vastaanoton. Tutkimus osoittaa, että yritykset suhtautuvat GenAI:hin pääosin myönteisesti:

• 91 % sallii henkilöstön kokeilut generatiivisella tekoälyllä

• 75 % kannustaa aktiivisesti kokeiluihin

• 84 % seuraa alan kehitystä

• 72 % pitää generatiivista tekoälyä hyödyllisenä

Nämä luvut kertovat avoimesta suhtautumisesta uuteen teknologiaan. Yritykset ymmärtävät, että generatiivinen tekoäly on merkittävä muutos, johon on syytä tutustua.

Konkreettiset toimet laahaavat perässä

Myönteinen asenne ei kuitenkaan ole vielä johtanut laajamittaisiin toimenpiteisiin:

• Vain 49 % on kouluttanut henkilöstöään generatiivisen tekoälyn käyttöön

• 28 % etsii aktiivisesti mahdollisuuksia koko liiketoiminnan uudistamiseen

• 12 % on korvannut tehtäviä kokonaan generatiivisella tekoälyllä

Kuilu asenteiden ja toiminnan välillä on selvä. Yritykset ovat kokeiluvaiheessa, eivät vielä systemaattisessa hyödyntämisessä.

Henkilöstöryhmien väliset erot

Generatiivisen tekoälyn käyttö jakautuu epätasaisesti organisaation sisällä:

Ero ylimmän johdon ja suorittavan työn välillä on valtava. Tämä herättää kysymyksen: jos tekoäly todella tehostaa työtä, miksei sitä käytetä laajemmin kaikissa tehtävissä? Johdetaanko ihmisiä aktiivisesti sen käyttöön?

Miksi koulutus laahaa perässä?

Alle puolet yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään, vaikka suurin osa kannustaa kokeiluihin. Tähän on useita syitä:

GenAI on vielä rajatulla joukolla: Kun käyttö keskittyy johtoon ja asiantuntijoihin, laajan koulutuksen tarve ei tunnu akuutilta.

Sopivan koulutuksen puute: Yleinen tekoälykoulutus ei välttämättä vastaa yrityksen tarpeita. Räätälöity koulutus vaatii aikaa ja resursseja. Niitä saa vaikkapa allekirjoittaneelta:

Yksinkertaiset käyttöliittymät: ChatGPT:n kaltaiset työkalut ovat niin helppokäyttöisiä, että monet kokevat pärjäävänsä ilman muodollista koulutusta.

Suositukset suomalaisille yrityksille

TTL:n tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, missä suomalaiset yritykset ovat tekoälyn hyödyntämisessä. Sen pohjalta voidaan antaa viisi konkreettista suositusta.

1. Laadi tekoälystrategia - nyt

Strategian puute on tutkimuksen suurin huolenaihe. Jos yrityksesi käyttää tekoälyä ilman kirjallista strategiaa, olet valtavirran joukossa - mutta et parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

Miten aloittaa:

2. Panosta koulutukseen

Alle puolet generatiivista tekoälyä käyttävistä yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään. Tämä on merkittävä puute.

Tekoälyosaamisen ulottuvuudet Opetushallituksen määritelmän mukaan:

• Tekoälyn toimintalogiikan ymmärtäminen

• Riskien tunnistaminen

• Tulosten arviointi kriittisesti

• Lainsäädännön ymmärtäminen

• Tietoturvan ja tietosuojan hallinta

Aloita koulutus johdosta ja avainhenkilöistä. Heidän ymmärryksensä vaikuttaa siihen, miten tekoälyä koko organisaatiossa hyödynnetään.

3. Siirry kokeilusta hyödyntämiseen

Kokeiluvaihe on tärkeä, mutta se ei saa jäädä pysyväksi tilaksi. Tunnista käyttötarkoitukset, joissa tekoälystä on suurin hyöty, ja systematisoi niiden käyttö.

Käytännön askeleet:

• Tunnista potentiaali: Mitkä toistuvat tehtävät vievät eniten aikaa? Missä virheet ovat yleisiä?

• Aloita markkinoinnista: Tutkimus osoittaa, että markkinointi ja viestintä ovat matalan kynnyksen aloituspaikka

• Mittaa tuloksia: Dokumentoi, mitä hyötyjä tekoälystä on saatu. Tämä auttaa perustelemaan lisäinvestointeja

• Jaa opit: Luo foorumeita, joissa työntekijät voivat jakaa hyviä käytäntöjä

4. Huomioi henkilöstö

Tekoälyn käyttöönotto on muutosjohtamisen haaste. Työntekijöiden osallistaminen on kriittistä onnistumiselle.

Toimenpiteet:

• Osallista muutokseen: Kysy työntekijöiltä, missä he näkevät tekoälyn potentiaalin omassa työssään

• Viesti avoimesti: Kerro, miksi tekoälyä otetaan käyttöön ja mitä se tarkoittaa eri tehtäville

• Torju "VarjoAI": Tarjoa turvalliset ja hyväksytyt työkalut, jotta työntekijöiden ei tarvitse käyttää omia sovelluksiaan salaa

• Kuuntele huolia: Pelot työpaikkojen menettämisestä ovat todellisia ja ansaitsevat avoimen käsittelyn

5. Seuraa sääntelyä

EU:n tekoälyasetus (AI Act) astuu voimaan vaiheittain vuosina 2024-2027. Se asettaa erityisiä vaatimuksia korkean riskin tekoälysovelluksille.

Erityisen tarkkaavainen kannattaa olla seuraavissa käyttötarkoituksissa:

• Rekrytointi ja henkilövalinnat

• Työntekijöiden suorituksen arviointi

• Työtehtävien jakaminen algoritmeilla

• Päätökset, jotka vaikuttavat merkittävästi ihmisten elämään

Näissä käyttötarkoituksissa vaaditaan läpinäkyvyyttä, dokumentointia ja ihmisen osallistumista päätöksentekoon. Tutustu asetuksen vaatimuksiin ajoissa.

Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

Keskeiset löydökset

Työterveyslaitoksen tutkimus piirtää kuvan suomalaisesta yritysmaailmasta, joka on omaksunut tekoälyn nopeasti mutta epätasaisesti:

• Suomi on EU:n kärjessä tekoälyn käytössä, mutta strateginen kypsyys puuttuu

• Generatiivinen tekoäly on kokeiluvaiheessa, ei vielä systemaattisesti liiketoiminnan ytimessä

• Koulutus ja osaaminen ovat kriittisiä pullonkauloja, jotka hidastavat tehokasta hyödyntämistä

• Suuret ja palveluyritykset ovat edellä, pienet ja tuotannolliset tulevat perässä

Tulevaisuuden näkymät

Tutkimus on tilannekuva vuodelta 2025. Tekoälyn kehitys on nopeaa, ja tilanne tulee muuttumaan merkittävästi lähivuosina.

AI-agentit ovat seuraava suuri askel. Nykyiset chat-pohjaiset työkalut korvataan yhä useammin tekoälyagenteilla, jotka voivat suorittaa monivaiheisia tehtäviä itsenäisesti.

Sääntely muokkaa käyttötarkoituksia. EU:n tekoälyasetus ohjaa yrityksiä vastuullisempaan käyttöön erityisesti henkilöstöhallinnon alueella.

Toimialakohtaiset ratkaisut yleistyvät. Yleiskäyttöisten työkalujen rinnalle tulee yhä enemmän räätälöityjä sovelluksia eri toimialoille.

Loppusanat

Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta - se on tätä päivää. Yli puolet suomalaisista yrityksistä käyttää sitä jo nyt. Kysymys ei ole siitä, otatko tekoälyn käyttöön, vaan siitä, miten teet sen viisaasti.

Strategia, koulutus ja henkilöstön osallistaminen erottavat menestyjät muista. TTL:n tutkimus osoittaa, että näillä alueilla on vielä paljon tehtävää.

Tutkimuksen tiedot

Lähteet

1. Työterveyslaitos (2025): Tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä 2025. ISBN 978-952-391-236-6

2. Eurostat (2025): Artificial intelligence by size class of enterprise

3. Tilastokeskus (2025): Tekoälyteknologioita käytti 38 % yrityksistä vuonna 2025

Haluatko sparrailla AI:sta etäkahvitellen?

Tekoäly voi olla voimakas työkalu, ja näiden aloittelijaystävällisten vaihtoehtojen avulla voit hyödyntää sitä omissa projekteissasi – olipa kyseessä sisällöntuotanto, ohjelmointi, markkinointi tai oppiminen.

Jos kaipaat koulutusta tekoäly-työkalujen käyttöön, nappaa tästä sitoumukseton etäkahvitteluaika ja jutellaan tarpeistasi 👇