Päivitetty 20.7.2026. Uusimmat kattavat yritystilastot koskevat kevättä 2025. Vuoden 2026 kysely on käynnistynyt, mutta sen tuloksia ei ole vielä julkaistu. Siksi tässä artikkelissa päivitysvuosi ja aineiston viitevuosi pidetään tarkoituksella erillään.

Suomalaiset yritykset ovat ottaneet tekoälyn käyttöön nopeasti. Vaikeampi vaihe alkaa vasta nyt.

Kun työntekijät käyttävät ChatGPT:tä, Claudea, Copilotia tai muita tekoälypalveluita päivittäin, yrityksen pitää päättää, mitä niillä tehdään, mitä tietoa niihin saa syöttää, kuka vastaa käytöstä ja miten hyötyä mitataan.

Tuoreissa tutkimuksissa huomio kiinnittyy kahteen lukuun. Tilastokeskuksen mukaan tekoälyteknologioita käytti 38 prosenttia yrityksistä. Työterveyslaitoksen kyselyssä tekoälyä käytti 51 prosenttia yrityksistä. Kumpikin luku voi olla oikein, koska tutkimusten kysymykset, määritelmät ja otokset eroavat toisistaan.

Tärkein havainto ei silti ole prosentti. Se on käytön ja johtamisen välinen kuilu.

Johtajan tiivistelmä

Havainto

Mitä se tarkoittaa yritykselle?

38 % yrityksistä käytti tekoälyteknologioita keväällä 2025

Tekoäly ei ole enää vain edelläkävijöiden kokeilu

Suomi oli EU-vertailussa toisena, 37,8 %

Kotimaiset yritykset ovat käyttöönotossa vahvassa asemassa

Työterveyslaitoksen kyselyssä 51 % käytti tekoälyä

Laajasti määritelty arjen käyttö on jo hyvin yleistä

Vain 17 %:lla tekoälyä käyttävistä oli sitä ohjaava strategia

Käyttö etenee usein ilman yhteistä suuntaa

Vain 15 % kaikista yrityksistä oli dokumentoinut AI-ohjeita tai toimintatapoja

Käytännön pelisäännöt eivät pysy käytön vauhdissa

Jos yrityksesi käyttää tekoälyä mutta ei ole vielä sopinut omistajista, datarajoista ja mittareista, ette ole poikkeus. Juuri tämä on seuraava ratkaistava asia.

Miksi tutkimuksissa näkyvät luvut 38 % ja 51 %?

Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2025 -tilasto kertoo, että 38 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käytti tekoälyteknologioita keväällä 2025. Osuus kasvoi vuodessa 14 prosenttiyksikköä.

Työterveyslaitoksen erillisessä yrityskyselyssä vastaava osuus oli 51 prosenttia. Kyselyyn vastasi 1 691 vähintään kymmenen henkilöä työllistävää yritystä. Siinä 41 prosenttia yrityksistä kertoi käyttävänsä generatiivista tekoälyä.

Lukuja ei pidä yrittää yhdistää yhdeksi totuudeksi. Tutkimuksissa käytettiin eri kysymyksenasetteluja ja määritelmiä. Tilastokeskus eritteli käytetyt tekoälyteknologiat tarkasti. Työterveyslaitos tarkasteli laajemmin tekoälyn hyödyntämistä yritysten toiminnassa ja työssä.

Yhteinen viesti on silti selvä: käyttö kasvaa nopeasti.

Eurostatin harmonisoidussa vertailussa Suomen osuus oli 37,8 prosenttia. Se oli EU:n toiseksi korkein Tanskan jälkeen. EU:n keskiarvo oli 20 prosenttia.

Missä tekoälyä käytetään eniten?

Tilastokeskuksen aineistossa tekoäly oli yleisintä informaation ja viestinnän toimialalla, jossa sitä käytti 80 prosenttia yrityksistä. Ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa osuus oli 75 prosenttia.

Käyttö oli harvinaisempaa kuljetuksessa ja varastoinnissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Tämä ei tarkoita, ettei näillä aloilla olisi hyödyllisiä käyttötapauksia. Usein käyttöönottoa hidastavat hajanaiset järjestelmät, fyysiseen työhön liittyvät prosessit ja se, että valmis AI-palvelu ei istu suoraan arjen työnkulkuun.

Yrityksen koko vaikuttaa myös paljon. Vähintään sadan hengen yrityksistä 68 prosenttia käytti tekoälyteknologioita. Suurella yrityksellä on yleensä enemmän dataa, IT-tukea ja resursseja kokeiluihin. Pienessä yrityksessä päätökset syntyvät nopeammin, mutta käyttö jää helposti yhden innostuneen henkilön varaan.

Yleisimmät teknologiat olivat:

  • kirjoitetun tekstin analysointi, 29 prosenttia yrityksistä

  • kuvien, videoiden tai äänen tuottaminen, 22 prosenttia

  • kirjoitetun tai puhutun kielen tai ohjelmakoodin tuottaminen, 20 prosenttia

Arjessa nämä näkyvät esimerkiksi asiakasviestien luonnosteluna, dokumenttien tiivistämisenä, tarjousten valmisteluna, kuvatuotantona, kokousmuistioina, ohjelmointina ja sisäisen tiedon hakuna.

Suurin ongelma ei ole työkalun puute vaan johtamisen puute

Työterveyslaitoksen aineistossa vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä oli tekoälyn käyttöä ohjaava strategia.

Tilastokeskuksen mukaan 15 prosenttia kaikista yrityksistä oli dokumentoinut tekoälyn käyttöön liittyviä ohjeita, käytäntöjä tai toimintatapoja. Vähintään sadan hengen yrityksissä osuus oli 51 prosenttia. 10–19 hengen yrityksissä se oli vain 8 prosenttia.

Strategia ei tarkoita 40-sivuista esitystä. Alkuun riittävät vastaukset kuuteen kysymykseen:

  1. Mitä liiketoimintaongelmaa tekoälyllä ratkaistaan?

  2. Mitkä käyttötavat ovat sallittuja?

  3. Mitä tietoa työkaluihin ei saa syöttää?

  4. Kuka omistaa työkalun tai käyttötapauksen?

  5. Miten ihminen tarkistaa tuotoksen?

  6. Millä mittarilla hyöty tai laatu todetaan?

Käytännön pohjan saat AI-Sanomien tekoälyohjeistuksesta yritykselle. Jos käyttö vaikuttaa henkilöstöön, asiakkaisiin tai automaattiseen päätöksentekoon, lue rinnalle myös EU AI Act -opas.

Viisi tekoälyn kypsyystasoa

Yrityksen ei tarvitse hypätä kokeilusta suoraan laajaan AI-ohjelmaan. Etenemistä voi tarkastella viiden tason kautta.

Taso

Tunnusmerkki

Seuraava askel

1. Omat kokeilut

Ihmiset käyttävät omia työkalujaan

Selvitä, mitä käytetään ja mihin

2. Hyväksytyt työkalut

Yritys on valinnut muutaman palvelun

Sovi data- ja käyttörajat

3. Toistettavat työnkulut

Samat tehtävät tehdään yhteisellä mallilla

Nimeä omistajat ja mittarit

4. Integroitu käyttö

AI käyttää yrityksen tietoa tai järjestelmiä

Hallitse oikeuksia, lokitusta ja laatua

5. Johdettu kokonaisuus

Johto seuraa arvoa, riskejä ja osaamista

Karsi heikot käyttötapaukset ja skaalaa toimivat

Useimmille pk-yrityksille järkevä tavoite ei ole taso viisi kaikessa. Parempi tavoite on saada kaksi tai kolme arvokasta työnkulkua tasolle kolme tai neljä.

90 päivän etenemismalli

Päivät 1–30: tee käyttö näkyväksi

  • Listaa työkalut, käyttäjät, käyttötarkoitukset ja kuukausikulut.

  • Kysy henkilöstöltä, missä tehtävissä tekoäly säästää aikaa.

  • Merkitse, käsitteleekö työkalu henkilötietoja, asiakasdataa tai luottamuksellista aineistoa.

  • Valitse kaksi käyttötapausta, joita kannattaa kehittää yhteiseksi työnkuluksi.

Tässä vaiheessa tärkein tavoite on ymmärtää todellinen käyttö. Varjo-AI ei katoa kiellolla, jos ihmisillä on edelleen ratkaisematon työongelma.

Päivät 31–60: sovi yhteinen tapa

  • Valitse hyväksytyt työkalut.

  • Kirjoita yhden sivun AI-ohjeistus.

  • Nimeä jokaiselle tärkeälle käyttötapaukselle omistaja.

  • Tee esimerkkipohjat ja tarkistuslista tuotoksille.

  • Kouluta käyttäjät tietosuojasta, lähdekritiikistä ja virheiden tunnistamisesta.

Tekoälyn riskit eivät rajoitu hallusinaatioihin. Kokonaiskuvan saat oppaasta tekoälyn vaarat ja riskit.

Päivät 61–90: mittaa ja päätä

Valitse jokaiselle käyttötapaukselle yksi laatumittari ja yksi liiketoimintamittari.

Esimerkkejä:

Käyttötapaus

Laatumittari

Liiketoimintamittari

Tarjouksen ensimmäinen luonnos

virheellisten väitteiden määrä

valmisteluun käytetty aika

Asiakaspalvelun vastausluonnos

hyväksytty ilman suurta korjausta

vastausaika

Sisäinen tiedonhaku

löytyikö oikea lähde

ratkaisuun kulunut aika

Markkinointisisältö

brändiohjeen läpäisy

tuotantokustannus tai julkaisutahdin muutos

Kolmen kuukauden jälkeen päätä, mitä jatketaan, mitä korjataan ja mistä luovutaan.

Jos AI saa tehdä toimia järjestelmissä, tarkista myös AI-agenttien ja EU-lain 12 kohdan lista.

Kolme kopioitavaa kehotetta

1. Käyttötapausten kartoitus

Toimi yrityksen tekoälyn käyttötapausten kartoittajana.

Yritys: [toimiala, koko ja tärkeimmät palvelut]
Tärkeimmät työvaiheet: [lista]
Nykyiset AI-työkalut: [lista]

Ehdota enintään viisi käyttötapausta, joissa tekoäly voi säästää aikaa tai parantaa laatua seuraavan 90 päivän aikana. Arvioi jokaisesta odotettu hyöty, tarvittava data, keskeinen riski, ihmisen tarkistuskohta ja yksi mitattava onnistumiskriteeri. Älä ehdota täyttä automaatiota tehtäviin, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten oikeuksiin, työsuhteisiin, terveyteen tai merkittäviin taloudellisiin päätöksiin.

2. Yhden sivun AI-ohjeistuksen luonnos

Laadi suomalaiselle [toimiala]-yritykselle yhden sivun AI-ohjeistus.

Käytössä olevat työkalut: [lista]
Sallitut käyttötavat: [lista]
Käsiteltävät tietotyypit: [lista]

Jaa ohjeistus viiteen osaan: sallittu käyttö, kielletty tai erikseen hyväksyttävä käyttö, datan käsittely, tuotosten tarkistus ja poikkeamista ilmoittaminen. Kirjoita selkeällä suomella. Merkitse avoimet juridiset tai tietosuojakysymykset erikseen, älä arvaa niihin vastausta.

3. Kuukausittainen hyötykatsaus

Analysoi seuraavan AI-käyttötapauksen viime kuukauden tulokset.

Käyttötapaus: [kuvaus]
Tavoite: [tavoite]
Käyttömäärä: [luku]
Aikasäästö tai kustannus: [luku]
Laatuhavainnot: [havainnot]
Virheet ja poikkeamat: [lista]

Tiivistä, 1) syntyikö tavoiteltu hyöty, 2) mikä heikensi laatua, 3) kasvoiko jokin riski ja 4) suositellaanko päätöstä jatka, korjaa, rajoita vai lopeta. Perustele päätös havaintojen perusteella.

Mitä kannattaa tehdä nyt?

Suomalaisyritysten etumatka ei säily sillä, että mahdollisimman moni avaa AI-työkalun. Etumatka syntyy siitä, että parhaat käyttötavat saadaan yhteisiksi, turvallisiksi ja mitattaviksi.

Aloita pienesti:

  1. Tee lista käytössä olevista työkaluista.

  2. Valitse kaksi arvokasta työnkulkua.

  3. Sovi datarajat ja ihmisen tarkistus.

  4. Mittaa hyötyä 90 päivää.

  5. Skaalaa vasta sen jälkeen.

Vuonna 2026 kysymys ei enää ole, käytetäänkö yrityksissä tekoälyä. Kysymys on, johdetaanko käyttöä vai johtaako käyttö yritystä.

Lähteet

Lisää tekoälyoppaita ja -uutisia: aisanomat.fi