457 sivua. Raportti, jonka jokainen tekoälyalalla työskentelevä mainitsee lukeneensa, mutta johon harvoin paneudutaan kannesta kanteen.

Stanford HAI julkaisi huhtikuussa 2026 vuosittaisen AI Index -raporttinsa. Se on kattavin yksittäinen katsaus tekoälyn tilaan: mallien suorituskyky, investoinnit, käyttöönotto, työ, politiikka, ihmisten asenteet. Tähän analyysiin olen koostanut keskeisimmät luvut ja mitä ne tarkoittavat tietotyöläisen arjessa.

Tekoälymallien suorituskyky ei ole tasaantunut. Se kiihtyy.

SWE-bench Verified -vertailussa (joka mittaa, kuinka hyvin malli ratkaisee oikeita ohjelmointiongelmia) suorituskyky kasvoi 60 prosentista lähes 100 prosenttiin yhden vuoden aikana. Humanity's Last Exam -tehtäväsarjassa, jonka asiantuntijat ovat suunnitelleet nimenomaan tekoälyn kaatamiseksi, oikeellisuus nousi 8,8 prosentista 38,3 prosenttiin. AI-agentit onnistuivat OSWorld-tietokoneenkäyttötehtävissä 12 prosentissa tapauksista vuosi sitten. Nyt onnistumisaste on 66 prosenttia.

Mutta kehitys tuo mukanaan kiusallisen ongelman: vertailut eivät enää pysy perässä. Raportin mukaan 42 prosentilla yleisesti käytetyistä tekoälyvertailuista on rakenteellisia virheitä. Ja suurten mallien välille on käytännössä hankala enää tehdä eroa. Parhaat mallit ovat suorituskyvyltään muutaman prosenttiyksikön sisällä toisistaan.

Toinen luku pysäyttää: hallusinaatioasteet vaihtelevat 26 parhaan mallin välillä 22 prosentista 94 prosenttiin. Parhaatkin mallit tekevät vääriä väitteitä vähintään joka viidennessä vastauksessa. Sitä ei voi sivuuttaa, kun tekoälyä käytetään oikeaan työhön.

GPT-3.5:n tasoisen mallin käyttö maksoi marraskuussa 2022 noin 20 dollaria miljoonalle tokenille. Lokakuussa 2024 sama suorituskyky maksaa 0,07 dollaria miljoonalle tokenille. Se on yli 280-kertainen aleneminen 18 kuukaudessa.

Samanaikaisesti opetusdata syö enemmän kuin koskaan. Training-laskenta tuplataan noin viiden kuukauden välein. Grok 4:n harjoittelun hiilijalanjälki arvioitiin 72 816 tonniksi CO₂-ekvivalenttia. GPT-4o:n päättelyprosessit kuluttivat arvioiden mukaan vettä saman verran kuin 12 miljoonan ihmisen juomavesitarve vuodessa.

Maailmanlaajuiset yritysrahoitusinvestoinnit tekoälyyn nousivat vuonna 2025 581,7 miljardiin dollariin. Edellisenä vuonna sama luku oli 253 miljardia, kasvua siis 130 prosenttia.

USA johtaa selvästi. Yhdysvaltalaisten tekoälyinvestointien arvo oli 285,9 miljardia dollaria, mikä on 23 kertaa enemmän kuin Kiinan 12,4 miljardia. USA käynnisti myös 1 953 uutta rahoitettua tekoälyyhtiötä vuoden 2025 aikana, yli kymmenen kertaa enemmän kuin mikään muu yksittäinen maa.

Suorituskyvyn kuilu on kuitenkin kutistunut dramaattisesti. Anthropicin ja Googlen parhaat mallit ovat edellä Kiinan vastaavista enää noin 2,7 prosenttiyksikön verran. Kiina on käytännössä sulkenut aukon, joka vielä muutama vuosi sitten tuntui ylitsepääsemättömältä.

Generatiivinen tekoäly saavutti 53 prosentin adoption kolmessa vuodessa. Henkilökohtaiset tietokoneet ja internet eivät päässeet vastaavaan vauhtiin. Organisaatioissa käyttöönotto on jo 88 prosentin tasolla. Neljä viidestä yhdysvaltalaisesta lukio- ja yliopisto-opiskelijasta kertoo käyttävänsä tekoälyä koulutyössään.

Maantieteelliset erot ovat kuitenkin suuria:

Kehittyvissä maissa tekoäly nähdään ennen kaikkea tasa-arvoistajana: tapana päästä käsiksi asiantuntemukseen, johon ei muuten olisi varaa. Sama ilmiö näkyy myös Anthropicin 81 000 ihmisen haastattelututkimuksessa, joka julkaistiin tänä keväänä.

Yksi luku on konkreettinen: 22–25-vuotiaiden ohjelmistokehittäjien työllisyys laski lähes 20 prosenttia vuodesta 2024 vuoteen 2025. Samanlainen trendi näkyy muissa tekoälylle alttiissa tehtävissä kuten asiakaspalvelussa.

Vanhemmat kollegat ja senioritehtävät ovat säilyneet. Tekoäly korvaa toistaiseksi ennen kaikkea aloittelijoiden tekemää työtä.

Raportti nostaa esiin myös paradoksin: vastoin odotuksia, työttömyys on kasvanut enemmän sellaisilla toimialoilla, jotka eivät ole erityisen alttiita tekoälylle. Selitystä ei ole löydetty. Se on olennainen luku, koska se haastaa yksinkertaiset narratiivit siitä, mitä tekoäly "korvaa".

73 prosenttia tekoälyasiantuntijoista uskoo tekoälyn vaikuttavan positiivisesti siihen, miten ihmiset tekevät töitä. Samaa mieltä on vain 23 prosenttia tavallisista ihmisistä.

Viisikymmentä prosenttiyksikköä.

Asiantuntijoiden optimismi kasvaa samaa tahtia kuin yleisön epäilyt. 59 prosenttia ihmisistä raportoi olevansa optimistisia tekoälystä, nousua 52 prosentista vuotta aiemmin. Mutta vain 10 prosenttia amerikkalaisista sanoo olevansa enemmän innostuneita kuin huolissaan tekoälyn lisääntyneestä käytöstä arjessaan.

USA:ssa luottamus hallituksen kykyyn säädellä tekoälyä on matalin kaikista tutkituista maista: 31 prosenttia. EU:hun luotetaan enemmän sekä sääntelykyvyn että vastuullisuuden suhteen. Tämä on relevantti tieto suomalaisille yrityksille, kun EU AI Act astuu täysimääräisesti voimaan elokuussa 2026.

AI Index kertoo missä oikeasti ollaan.

Mallit paranevat nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa, ja samalla ne hallusinoivat edelleen vähintään joka viidennessä vastauksessa. Käyttöönotto kiihtyy, mutta sen hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Investoinnit kasvavat räjähdysmäisesti, mutta yleisön luottamus on yhä varautunutta.

Kustannusten lasku muuttaa laskelman. 280-kertainen aleneminen kahdessa vuodessa tarkoittaa, että käyttötapaukset, jotka olivat vuosi sitten liian kalliita, ovat nyt taloudellisesti järkeviä. Jos organisaatiossasi on tehty laskelmia tekoälyn kannattavuudesta, ne kannattaa tehdä uudelleen.

Hallusinaatiot eivät ole ratkenneet. Vaikka mallit osaavat enemmän kuin koskaan, 22 prosentin hallusinaatioaste on parhaimmillaankin korkea. Tarkistaminen on edelleen pakollista.

Kuilu asiantuntijoiden ja muiden välillä on haaste koko alalle. Kun tekoälyn kehittäjät ja käyttäjät katsovat maailmaa 50 prosenttiyksikön erolla, on vaikea rakentaa teknologiaa, joka palvelee ihmisten todellisia tarpeita. Siihen ei ole helppoa vastausta.

Lisää tekoälyoppaita ja -uutisia: aisanomat.fi