Päivitetty 30.7.2026. Aineistovuosi on 2025. Tilastokeskuksen julkaisuluettelon uusin yritysten tekoälyn käyttöä koskeva tilasto käsittelee kevättä 2025. Vuoden 2026 tiedonkeruu on tehty, mutta sen tuloksia ei ollut julkaistu 30.7.2026. Tässä artikkelissa ei esitetä vuoden 2026 käyttöastetta.

Suomalaiset yritykset ovat ottaneet tekoälyn käyttöön nopeasti. Vaikeampi vaihe alkaa vasta nyt.

Kun työntekijät käyttävät ChatGPT:tä, Claudea, Copilotia tai muita tekoälypalveluita päivittäin, yrityksen pitää päättää, mitä niillä tehdään, mitä tietoa niihin saa syöttää, kuka vastaa käytöstä ja miten hyötyä mitataan.

Vuoden 2025 tutkimuksissa huomio kiinnittyy kahteen lukuun. Molemmat aineistot koskevat vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan tekoälyteknologioita käytti 38 prosenttia yrityksistä. Työterveyslaitoksen kyselyssä tekoälyä käytti 51 prosenttia yrityksistä. Kumpikin tutkimus mittaa käyttöä omalla kysymyksenasettelullaan, määritelmällään ja otoksellaan.

Käytön ja johtamisen välinen kuilu on päättäjälle lukuja tärkeämpi havainto.

Johtajan tiivistelmä

Päättäjän kysymys

Vuoden 2025 havainto

Johtopäätös

Missä tekoälyä käytetään?

Tekstin analysointiin 29 prosentissa, kuvan, videon tai äänen tuottamiseen 22 prosentissa ja kielen tai koodin tuottamiseen 20 prosentissa yrityksistä

Aloita työnkuluista, joissa tekoäly käsittelee tai tuottaa sisältöä

Kuinka yleistä käyttö on?

Tilastokeskuksen käyttöaste oli 38 prosenttia. Eurostatin vertailussa Suomen osuus oli 37,82 prosenttia ja sijoitus EU:n toinen

Tekoäly kuuluu jo tavalliseen yritysarkeen

Missä strategiavaje näkyy?

Työterveyslaitoksen aineistossa strategia oli 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä. Tilastokeskuksen aineistossa dokumentoituja ohjeita oli 15 prosentilla kaikista yrityksistä

Strategia ja käytännön pelisäännöt tarvitsevat omat omistajansa

Taulukon yritysprosentit koskevat vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Tee seuraavien 30 päivän aikana kolme asiaa:

  1. Listaa käytössä olevat työkalut, käyttötarkoitukset ja käsiteltävä data.

  2. Valitse kaksi työnkulkua, nimeä niille omistajat ja sovi yksi laatu- sekä liiketoimintamittari.

  3. Kirjaa datarajat, ihmisen tarkistus ja henkilöstön osaamistarve yhteisiksi pelisäännöiksi.

Tilannekuva ja strategia ovat eri sisältöjä

Tämä artikkeli kertoo, kuinka yleistä käyttö oli vuoden 2025 aineistoissa, mitä teknologioita yritykset käyttivät ja missä johtamisvaje näkyi. Tekoälystrategia pk-yritykselle jatkaa tästä tavoitteiden valintaan, käyttötapausten pisteytykseen, 90 päivän pilottiin ja mittareihin.

Tekoälyajan toimitusjohtaja
Tekoälyajan toimitusjohtaja
440-sivuinen johtamiskirja B2B-yrityksille. Rakenna irrallisista tekoälykokeiluista ihmisten ja tekoälyagenttien yhteinen toimintajärjestelmä.
€99.00 eur

Tutkimusten 38 ja 51 prosentin luvut mittaavat eri asioita

Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2025 -tilasto kertoo, että 38 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käytti tekoälyteknologioita keväällä 2025. Osuus kasvoi vuodessa 14 prosenttiyksikköä.

Työterveyslaitoksen erillisessä yrityskyselyssä vastaava osuus oli 51 prosenttia. Kyselyyn vastasi 1 691 vähintään kymmenen henkilöä työllistävää yritystä. Siinä 41 prosenttia yrityksistä kertoi käyttävänsä generatiivista tekoälyä.

Lukuja ei pidä yrittää yhdistää yhdeksi totuudeksi. Tutkimuksissa käytettiin eri kysymyksenasetteluja ja määritelmiä. Tilastokeskus eritteli käytetyt tekoälyteknologiat tarkasti. Työterveyslaitos tarkasteli laajemmin tekoälyn hyödyntämistä yritysten toiminnassa ja työssä.

Yhteinen viesti on silti selvä: käyttö kasvaa nopeasti.

Eurostatin yhdenmukaisessa vertailussa Suomen osuus oli 37,82 prosenttia. Se oli EU:n toiseksi korkein Tanskan jälkeen. EU:n keskiarvo oli 20 prosenttia.

Lähde

Aineisto

Mitä luku mittaa?

Mihin sitä kannattaa käyttää?

Tilastokeskus

kevät 2025, vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset

vähintään yhden kysytyn tekoälyteknologian käyttö

Suomen toimiala- ja kokoluokkien vertailuun

Eurostat

vuoden 2025 yhdenmukainen EU-aineisto

tekoälyteknologioita käyttävien yritysten osuus

Suomen aseman vertaamiseen muihin EU-maihin

Työterveyslaitos

maalis–heinäkuu 2025, 1 691 yritystä

tekoälyn hyödyntäminen yrityksen työssä ja toiminnassa

käytön laajuuden, strategiavajeen ja työelämävaikutusten tarkasteluun

Mitä käyttöaste ei kerro

Käyttöaste kertoo, kuinka moni yritys ilmoitti käyttävänsä tekoälyä tutkimuksen määritelmän mukaisesti. Se ei kerro käytön syvyydestä, tuotetusta arvosta, virheiden määrästä tai siitä, kuinka moni työntekijä työkalua käyttää.

Kaksi yritystä voi vastata kysymykseen kyllä hyvin eri tilanteissa. Ensimmäinen tekee kuukausittain muutaman tekstiluonnoksen. Toinen on yhdistänyt tekoälyn asiakaspalveluun, sisäiseen tiedonhakuun ja ohjelmistokehitykseen. Oman organisaation vertailussa käyttöasteen rinnalle tarvitaan siksi työnkulkujen määrä, aktiiviset käyttäjät, mitattu aikasäästö, tuotosten laatu ja havaitut poikkeamat.

Missä tekoälyä käytetään eniten?

Tilastokeskuksen aineistossa tekoäly oli yleisintä informaation ja viestinnän toimialalla, jossa sitä käytti 80 prosenttia yrityksistä. Ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa osuus oli 75 prosenttia.

Käyttö oli harvinaisempaa kuljetuksessa ja varastoinnissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Näilläkin aloilla hyödyllinen käyttötapa voi löytyä esimerkiksi tiedonhausta, dokumentoinnista tai asiakasviestinnästä. Tilasto ei kerro toimialojen välisten erojen syitä. Mahdollisia käytännön selityksiä ovat hajanaiset järjestelmät, fyysiseen työhön liittyvät prosessit ja valmiiden palveluiden heikko sopivuus työnkulkuun.

Yrityksen koko liittyi käyttöasteeseen: vähintään sadan hengen yrityksistä 68 prosenttia käytti tekoälyteknologioita. Tilasto ei selitä kokoeron syitä. Mahdollisia käytännön selityksiä ovat suurten yritysten laajemmat data- ja IT-resurssit sekä pienten yritysten nopeampi päätöksenteko mutta suurempi riippuvuus yksittäisistä käyttäjistä.

Yleisimmät teknologiat olivat:

  • kirjoitetun tekstin analysointi, 29 prosenttia yrityksistä

  • kuvien, videoiden tai äänen tuottaminen, 22 prosenttia

  • kirjoitetun tai puhutun kielen tai ohjelmakoodin tuottaminen, 20 prosenttia

Arjessa nämä näkyvät esimerkiksi asiakasviestien luonnosteluna, dokumenttien tiivistämisenä, tarjousten valmisteluna, kuvatuotantona, kokousmuistioina, ohjelmointina ja sisäisen tiedon hakuna.

Kun yritys valitsee hyväksyttyjä palveluita, parhaiden AI-työkalujen vertailu auttaa rajaamaan vaihtoehtoja. Valinta kannattaa testata omalla aineistolla ja todellisella työtehtävällä.

IT-johtajan tekoälyopas: strategia, governance ja arkkitehtuuri 2026
IT-johtajan tekoälyopas: strategia, governance ja arkkitehtuuri 2026
+300-sivuinen suomenkielinen pelikirja CIO:lle, tietohallintojohtajalle ja IT-arkkitehdille. Strategia, EU AI Act, agenttiarkkitehtuuri, FinOps, 60+ kopiovalmista kehotetta.
€79.00 eur

Käytön johtaminen on suurin puute

Työterveyslaitoksen aineistossa vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä oli tekoälyn käyttöä ohjaava strategia.

Tilastokeskuksen mukaan 15 prosenttia kaikista yrityksistä oli dokumentoinut tekoälyn käyttöön liittyviä ohjeita, käytäntöjä tai toimintatapoja. Vähintään sadan hengen yrityksissä osuus oli 51 prosenttia. 10–19 hengen yrityksissä se oli vain 8 prosenttia.

Ensimmäinen strategiaversio mahtuu yhdelle sivulle. Siinä vastataan kuuteen kysymykseen:

  1. Mitä liiketoimintaongelmaa tekoälyllä ratkaistaan?

  2. Mitkä käyttötavat ovat sallittuja?

  3. Mitä tietoa työkaluihin ei saa syöttää?

  4. Kuka omistaa työkalun tai käyttötapauksen?

  5. Miten ihminen tarkistaa tuotoksen?

  6. Millä mittarilla hyöty tai laatu todetaan?

Käytännön pohjan saat AI-Sanomien tekoälyohjeistuksesta yritykselle. Käyttötarkoituksen vaikutukset henkilöstöön, asiakkaisiin tai automaattiseen päätöksentekoon tarkistetaan EU AI Act -oppaasta. Strategiatyön varsinainen etenemismalli löytyy tekoälystrategiaoppaasta.

Viisi tekoälyn kypsyystasoa

Kokeilusta edetään hallittuun käyttöön viiden tason kautta.

Taso

Tunnusmerkki

Seuraava askel

1. Omat kokeilut

Ihmiset käyttävät omia työkalujaan

Selvitä, mitä käytetään ja mihin

2. Hyväksytyt työkalut

Yritys on valinnut muutaman palvelun

Sovi data- ja käyttörajat

3. Toistettavat työnkulut

Samat tehtävät tehdään yhteisellä mallilla

Nimeä omistajat ja mittarit

4. Integroitu käyttö

AI käyttää yrityksen tietoa tai järjestelmiä

Hallitse oikeuksia, lokitusta ja laatua

5. Johdettu kokonaisuus

Johto seuraa arvoa, riskejä ja osaamista

Karsi heikot käyttötapaukset ja skaalaa toimivat

Useimmille pk-yrityksille sopiva tavoite on saada kaksi tai kolme arvokasta työnkulkua tasolle kolme tai neljä.

90 päivän etenemismalli

Päivät 1–30: tee käyttö näkyväksi

  • Listaa työkalut, käyttäjät, käyttötarkoitukset ja kuukausikulut.

  • Kysy henkilöstöltä, missä tehtävissä tekoäly säästää aikaa.

  • Merkitse, käsitteleekö työkalu henkilötietoja, asiakasdataa tai luottamuksellista aineistoa.

  • Valitse kaksi käyttötapausta, joita kannattaa kehittää yhteiseksi työnkuluksi.

Tässä vaiheessa tärkein tavoite on ymmärtää todellinen käyttö. Ratkaisematon työongelma pitää omilla tunnuksilla käytetyt palvelut elossa myös kiellon jälkeen.

Päivät 31–60: sovi yhteinen tapa

  • Valitse hyväksytyt työkalut.

  • Kirjoita yhden sivun AI-ohjeistus.

  • Nimeä jokaiselle tärkeälle käyttötapaukselle omistaja.

  • Tee esimerkkipohjat ja tarkistuslista tuotoksille.

  • Kouluta käyttäjät tietosuojasta, lähdekritiikistä ja virheiden tunnistamisesta.

Tekoälyn riskeihin kuuluvat hallusinaatioiden lisäksi esimerkiksi tietovuodot, syrjivät tulokset, tekijänoikeudet ja liian laajat käyttöoikeudet. Kokonaiskuvan saat oppaasta tekoälyn vaarat ja riskit.

Päivät 61–90: mittaa ja päätä

Valitse jokaiselle käyttötapaukselle yksi laatumittari ja yksi liiketoimintamittari.

Esimerkkejä:

Käyttötapaus

Laatumittari

Liiketoimintamittari

Tarjouksen ensimmäinen luonnos

virheellisten väitteiden määrä

valmisteluun käytetty aika

Asiakaspalvelun vastausluonnos

hyväksytty ilman suurta korjausta

vastausaika

Sisäinen tiedonhaku

löytyikö oikea lähde

ratkaisuun kulunut aika

Markkinointisisältö

brändiohjeen läpäisy

tuotantokustannus tai julkaisutahdin muutos

Kolmen kuukauden jälkeen päätä, mitä jatketaan, mitä korjataan ja mistä luovutaan.

Jos AI saa tehdä toimia järjestelmissä, tarkista myös AI-agenttien ja EU-lain 12 kohdan lista.

Kolme kopioitavaa kehotetta

1. Käyttötapausten kartoitus

Toimi yrityksen tekoälyn käyttötapausten kartoittajana.

Yritys: [toimiala, koko ja tärkeimmät palvelut]
Tärkeimmät työvaiheet: [lista]
Nykyiset AI-työkalut: [lista]

Ehdota enintään viisi käyttötapausta, joissa tekoäly voi säästää aikaa tai parantaa laatua seuraavan 90 päivän aikana. Arvioi jokaisesta odotettu hyöty, tarvittava data, keskeinen riski, ihmisen tarkistuskohta ja yksi mitattava onnistumiskriteeri. Älä ehdota täyttä automaatiota tehtäviin, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten oikeuksiin, työsuhteisiin, terveyteen tai merkittäviin taloudellisiin päätöksiin.

2. Yhden sivun AI-ohjeistuksen luonnos

Laadi suomalaiselle [toimiala]-yritykselle yhden sivun AI-ohjeistus.

Käytössä olevat työkalut: [lista]
Sallitut käyttötavat: [lista]
Käsiteltävät tietotyypit: [lista]

Jaa ohjeistus viiteen osaan: sallittu käyttö, kielletty tai erikseen hyväksyttävä käyttö, datan käsittely, tuotosten tarkistus ja poikkeamista ilmoittaminen. Kirjoita selkeällä suomella. Merkitse avoimet juridiset tai tietosuojakysymykset erikseen, älä arvaa niihin vastausta.

3. Kuukausittainen hyötykatsaus

Analysoi seuraavan AI-käyttötapauksen viime kuukauden tulokset.

Käyttötapaus: [kuvaus]
Tavoite: [tavoite]
Käyttömäärä: [luku]
Aikasäästö tai kustannus: [luku]
Laatuhavainnot: [havainnot]
Virheet ja poikkeamat: [lista]

Tiivistä, 1) syntyikö tavoiteltu hyöty, 2) mikä heikensi laatua, 3) kasvoiko jokin riski ja 4) suositellaanko päätöstä jatka, korjaa, rajoita vai lopeta. Perustele päätös havaintojen perusteella.

Yrityksen viisi seuraavaa tehtävää

Suomalaisyritysten vahva lähtöasema muuttuu hyödyksi, kun parhaat käyttötavat tehdään yhteisiksi, turvallisiksi ja mitattaviksi.

Aloita pienesti:

  1. Tee lista käytössä olevista työkaluista.

  2. Valitse kaksi arvokasta työnkulkua.

  3. Sovi datarajat ja ihmisen tarkistus.

  4. Mittaa hyötyä 90 päivää.

  5. Skaalaa vasta sen jälkeen.

Vuonna 2026 ratkaiseva kysymys kuuluu: miten käyttöä johdetaan?

Lähteet

Lisää tekoälyoppaita ja -uutisia: aisanomat.fi

Keep Reading