Ihminen ja tekoäly mittaavat abstraktia rakennelmaa benchmarkin eri kriteereillä

62,7 prosenttia. 98,6 prosenttia. Sama tekoälymalli, sama benchmark, sama päättelytaso ja kaksi erilaista käyttökehystä.

Näin kävi GPT-6 Astralle ARC-AGI-3-testissä. ARC Prize raportoi syyskuun alussa, että max-päättelytasolla tavallisen käyttökehyksen tulos oli 62,71 prosenttia. Palveluntarjoajakohtaisella Provider Adapter -käyttökehyksellä vastaava tulos oli 98,55 prosenttia. Adapterin paras raportoitu tulos, 99,88 prosenttia, saatiin high-päättelytasolla.

Ero ei tee kummastakaan tuloksesta väärää. Se paljastaa jotakin olennaisempaa: benchmarkin pistemäärä ei kuvaa vain mallia. Se kuvaa mallin, käyttökehyksen, työkalujen, laskentabudjetin, tehtäväjoukon ja pisteytyksen muodostamaa kokonaisuutta.

Yhdeksän päivää myöhemmin ARC Prize julkisti ARC-AGI-4:n tavoitteen. Uuden benchmarkin on määrä kohdistua autonomiseen, avoimeksi jätettyyn innovointiin. Tuttavallisemmin sanottuna se yrittää mitata keksimistä.

Kunnianhimo on tervetullut. Samalla panokset kasvavat. Kun testi pyrkii mittaamaan valmiin vastauksen sijasta uuden idean syntymistä, itse mittarin rajoista tulee entistä tärkeämpiä.

ARC-AGI-4 on vasta lupaus mittarista

ARC-AGI-4:n tehtäviä ei ole julkaistu. Myöskään pisteytystä, ihmisen vertailutasoa, aineiston suojausta tai teknistä raporttia ei ole nähty. François Chollet on kertonut tavoiteajaksi vuoden 2027 ensimmäisen neljänneksen.

Siksi ARC-AGI-4 ei vielä osoita, että keksimistä osataan mitata. Julkistus kertoo vain tutkimussuunnasta.

Sanavalinta "open-ended innovation" on tärkeä. Avoimeksi jätetyssä tehtävässä ei välttämättä ole yhtä ennalta tunnettua vastausta. Hyvä ratkaisu voi syntyä tavalla, jota testin laatija ei ennakoinut. Silloin arvioijan pitää erottaa ainakin kolme asiaa:

  1. Onko ratkaisu uusi juuri tälle tekoälylle?

  2. Onko ratkaisu uusi suhteessa jo tunnettuun tietoon?

  3. Onko ratkaisu myös toimiva ja hyödyllinen?

Erilainen vastaus täyttää helposti ensimmäisen ehdon. Uskottava innovaatiosignaali vaatii pelkän erilaisuuden lisäksi perustellun uutuuden sekä näyttöä toimivuudesta tai hyödyllisyydestä.

ARC siirtyi kompatehtävistä vuorovaikutukseen

ARC-sarjan lähtökohta löytyy François Chollet'n vuoden 2019 esseestä On the Measure of Intelligence. Sen mukaan korkea taitotaso yhdessä tehtävässä ei vielä kerro älykkyydestä. Suuri määrä harjoitusdataa ja ennakkotietoa voi tuottaa huipputuloksen ilman vahvaa kykyä oppia uutta.

ARC yrittää siksi arvioida uuden taidon omaksumisen tehokkuutta. Testin muoto on muuttunut mallien kehittyessä.

Versio

Tehtävä

Mitä ratkaisijan pitää tehdä?

ARC-AGI-1

Staattiset väriruudukot

Päätellä sääntö muutamasta esimerkistä ja soveltaa sitä uuteen syötteeseen

ARC-AGI-2

Vaikeammat, monivaiheiset ruudukot

Yhdistää useita sääntöjä ja soveltaa niitä asiayhteyden mukaan

ARC-AGI-3

Vuoropohjaiset ympäristöt ilman ohjetta

Tutkia ympäristöä, löytää tavoite, rakentaa toimintamalli ja toimia tehokkaasti

ARC-AGI-4

Julkistettu tutkimussuunta

Osoittaa autonomista, avoimeksi jätettyä innovointia; tarkka tehtävämuoto ei ole vielä tiedossa

ARC-AGI-3:n muutos oli iso. Agentti ei saanut vain syötettä ja tuottanut lopputulosta. Sen piti kokeilla, havaita palautetta ja korjata toimintamalliaan. Pisteytyksessä huomioidaan ratkaisemisen lisäksi toimintojen määrä suhteessa tehtävän ratkaisseisiin ihmisiin.

Tämä vie benchmarkia lähemmäs oppimisen prosessia. Silti ARC Prize korostaa omassa Astra-analyysissään, että ARC-AGI-3 on rajattu, deterministinen ja suljettu testi. Sen läpäiseminen ei todista tosielämän avoimessa ympäristössä toimivaa yleistä älykkyyttä.

AI-natiivi startup: näin saat startup-yrityksesi toimimaan AI-pohjaisesti
AI-natiivi startup: näin saat startup-yrityksesi toimimaan AI-pohjaisesti
60-sivuinen suomenkielinen pelikirja startup-perustajalle. Work Graph, L1-L4-autonomia, kontekstijärjestelmä, kevyin toimiva automaatio, harness-malli ja mallipohjat.
€79.00 eur

Sama malli voi saada kaksi aivan eri tulosta

Astran 62,71 ja 98,55 prosentin ero max-päättelytasolla liittyi siihen, miten malli sai pitää kiinni työn aikana kertyneestä tiedosta. Tavallinen käyttökehys jätti muistamisen mallin omien muistiinpanojen varaan. Provider Adapter säilytti sisäistä päättelytilaa ja tiivisti pitkää vuorovaikutushistoriaa.

Benchmark-uutisessa mallin nimi on usein otsikon näkyvin osa. Käytännössä tulokseen vaikuttavat myös kehote, päättelybudjetti, muistiratkaisu, työkalut, yritysmäärä, pysäytysehto ja tehtävään käytetty raha. Yrityskäytön mittaamisessa sama periaate näkyy vielä selvemmin: mallia ei oteta töihin irrallaan työnkulusta.

Yksittäinen pisteluku tiivistää nämä valinnat näkymättömiin. Siksi lause "malli sai lähes täydet pisteet" on vasta keskustelun alku. Seuraava kysymys kuuluu: millä järjestelmällä ja millä ehdoilla?

Keksimisen mittaus lepää viiden ehdon varassa

Ensimmäinen ehto on tehtävien uutuus. Täsmälleen uusi tehtävä ei vielä takaa uutta ongelmaa. Malli on voinut harjoitella miljoonilla lähellä olevilla synteettisillä esimerkeillä. Silloin testi mittaa osittain harjoitusalueen kattavuutta, vaikka varsinainen testitiedosto olisi pysynyt salassa.

Toinen ehto on aineiston suojaus. Julkinen benchmark auttaa tutkijoita vertaamaan menetelmiä ja löytämään virheitä. Samalla siitä tulee harjoituskohde. ARC Prize käyttää siksi julkisia, puoliyksityisiä ja yksityisiä aineistoja eri tarkoituksiin. Järjestö sanoo suoraan, ettei ARC-AGI-3:n julkisen demon pistettä pidä käyttää AGI-kehityksen mittarina.

logo

Tilaa AI-Sanomien Plus-jäsenyys niin näet loput sisällöstä

Tilaamalla AI-Sanomien maksullisen jäsenyyden saat pääsyn kaikkiin uutiskirjeen sisältöihin sekä tuet Suomen parasta AI-mediaa.

Tilaa jäsenyys tästä! Voit lopettaa koska tahansa.

Miksi tilaus kannattaa?:

  • Näet kaikki uutiskirjeen sisällöt, uudet AI-työkalut sekä vinkit tekoälyn käyttöön.
  • Pääsy kaikkiin verkkokursseihin kurssit.aisanomat.fi-alustassa
  • Pääsy Kehotesuunnittelija.fi Premium-tasoon (15 €/kk)
  • Pääsy satoihin maksullisiin sisältöihin, oppaisiin ja artikkeleihin